Keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà arvioi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ensimmäinen budjettiesitystä sanomalla, että nyt päämääränä on puhtaasti hyvinvointivaltion murtaminen. Hallitus julkisti talousarvioesityksensä tiistai-iltana.
– Tässä on selvästi agendana hyvinvointivaltion murentaminen ja palkansaajien aseman heikentäminen, eikä niinkään julkisen talouden vahvistaminen, Lainà arvioi.
– Nykyiset hallituspuolueet kampanjoivat ennen vaaleja sanomalla, että laittavat julkisen talouden kuntoon. Mutta tässähän ennemminkin tehdään niin, että verotus kevenee päätösperäisesti miljardiluokassa ja rakenteellisesti sen päälle vielä useita miljardeja. Tässä haetaan järjestelmän muutosta eli murennetaan hyvinvointivaltiota, sosiaaliturvaa, hyvinvointipalveluita ja palkansaajien asemaa ja samaan aikaan kevennetään verotusta niin, että siitä hyötyvät ennen kaikkea suurituloiset.
”Työttömyys saattaa nousta merkittävästikin ja samalla työllisyys laskee.”
Suurituloisten verotus kevenee monta kautta ja merkittävästi.
– Jotta sopeuttaminen edes näyttäisi sopeuttamiselta, kaikkien suurituloistenkin pitäisi osallistua siihen. Mutta nyt heille jaetaan erilaisia veroetuja. Paitsi budjetti, myös hallitusohjelma on suurituloisia suosiva.
Duunari maksaa työnantajan verot
Palkansaajallekin on luvassa veronkevennyksiä. Vai onko?
– Budjetti lupaa työntekijällekin veronkevennyksiä esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun alentamisen seurauksena. Mutta osa siitä verotetaan palkansaajalta pois muilla hallituksen toimilla, Lainà sanoo.
– Työnantajapuolelta alentumaa sen sijaan ei veroteta pois, ja siinä mielessä järjestelyä voi pitää epäoikeudenmukaisena. Palkansaajat joutuvat itse asiassa maksanmaan työnantajien verotuksen keventymistäkin.
Samaan aikaan valmistellaan monia heikennyksiä palkansaajan asemaan.
– Luvassa on myös sosiaaliturvaleikkaukset, jotka vaikeuttavat monien palkansaajien neuvotteluasemaa. Lisäksi on joukko budjettiriihen ulkopuolisia asioita, joilla heikennetään palkansaajan asemaa vielä paljon rajummin.
Budjetin ulkopuolisilla hallituksen aikeilla Lainà viittaa muun muassa lakko-oikeuden rajoittamiseen, määräaikaisten työsuhteiden perusteiden löyhentämiseen, palkankorotuskattoon sovittelijalle tai paikallisen sopimisen ohituskaistaan, jolla voidaan ohittaa luottamusmiesjärjestelmä.
– Näillä ei ole julkisen talouden vaikutuksia tai työllisyysvaikutuksia, mutta niillä saadaan heikennettyä palkansaajan neuvotteluvoimaa, hän toteaa.
Ei voi syyttää edellistä hallitusta
Hallituspuolueista kuullut puheet siitä, että nykyhallitus joutuu paikkaamaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen aiheuttamia menolisäyksiä Lainà torjuu.
– Nyt ei voi syyttää edellistä hallitusta. Valtion alijäämä oli Marinin kaudella samaa luokkaa kuin Orpon hallituskaudella ainoastaan koronapandemian aikaan vuonna 2020. Jos samaan aikaan kevennetään verotusta ja leikataan hyvinvointivaltiosta, se ei vahvista julkista taloutta.
Hallituksen toimien työllisyysvaikutuksia Lainà pitää pieninä.
– Jos sosiaaliturvaa leikataan ja ihminen joutuu ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, kyllä sillä varmasti jonkinlainen lievä positiivinen vaikutus voi olla työllisyyteen, hän sanoo.
– Mutta samaan aikaan monet asiat, kuten sovitellun päivärahan suojaosan poistaminen, heikentävät työllisyyttä, kun kannustin ottaa työtä vastaan heikkenee. Ja kun leikataan sosiaaliturvaa, saatetaan lykätä ihmisiä toimeentulotuelle, josta tiedetään työllistymisen olevan paljon haastavampaa kuin muulta sosiaaliturvalta.
Lainà pitää merkittävänä myös sitä, miten hallitus hoitaa taantuman.
– Työttömyys saattaa nousta merkittävästikin ja samalla työllisyys laskee. Voi olla, että hallituskauden lopussa työllisyysaste on alhaisempi kuin hallituksen aloittaessa, vaikka paperilla näyttäisi siltä, että olisi tehty työllisyystoimia.