Muistisairaudet
Suomessa arvioidaan olevan 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. 7 000 heistä on työikäisiä.
Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen Suomessa.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Muistiliitto vertaa niitä sydän- ja verisuonisairauksiin kansantauteina.
Kati Peltola ei yllättynyt, kun havaitsi, että hänellä on muistisairaus. Hän oli seurannut vuosia äitinsä muistisairautta ja havaitsi merkit itsessään.
– Tunsin asian hyvin, hän sanoo.
– Tämä on niin samanlaista kuin äidillä oli. Olen tottunut tähän sairauteen ja ymmärtänyt sen.
Hän ei myöskään ole huolissaan.
– Äiti oli puhelias ja sosiaalinen ihminen loppuun asti. Hän ei masentunut sairauden takia, entinen kansanedustaja ja apulaiskaupunginjohtaja kertoo.
– Ja minulla on onneksi Pekka apuna.
Pekka Peltola on Kati Peltolan puoliso. Helsinkiläinen pariskunta on ollut yhdessä teini-iästä lähtien. Pekka esiintyy Katin puheissa taajaan.
Semmoinen tyhjyys
Kati Peltola alkoi pikku hiljaa huomata ongelmia muistissaan. Hän ei kuitenkaan muista, koska tarkalleen havaitsi sairauden. Peltola on nyt 82-vuotias.
– En muista, koska se tapahtui. Kysyn Pekalta. Pekka, koska mulla alkoi tämä muistiongelma? Pekka sanoo, että ehkä kaksi vuotta sitten.
Hänen äitinsä sairaus havaittiin tämän ollessa saman ikäinen kuin Peltola oli sairastuessaan, noin 80-vuotias. Äiti eli sairauden kanssa kymmenisen vuotta. Vielä lopussa tämä pystyi esimerkiksi matkustamaan junalla yksin.
”On semmoinen tyhjyys.”
Peltola puhuu vilkkaasti ja nauraa paljon. Hän ei aio antaa muistisairauden pilata elämäänsä.
– Äiti, kuten minäkin, oli puhelias ihminen, joka mielellään keskusteli toisten kanssa. Ja luki. Minäkin luen paljon päivän mittaan. Olen lukenut lapsesta asti. Mutten aina muista, mitä olen lukenut.
Samoin voi käydä, kun Peltola tapaa kaupungilla tuttuja.
– En välttämättä ollenkaan saa sitten saa muistettua, mitä on tapahtunut tai ketä tapasin.
Lukemista haittaa se, että Peltola näkee lukea vain vasemmalla silmällä.
– Mutta sehän sopii, kun olen tämmöinen vasemmistolainen, hän naurahtaa.
– Se vähän huolestuttaa, että jos vasenkin silmä lakkaa lukemasta.
Peltolalta unohtuu niin juuri tapahtuneita kuin vanhoja asioita.
– Paljon on unohtunut menneisyydestä.
Mutta paljon Peltola myös muistaa. Hän kertoo nuoruudestaan, avioliiton alkuvuosista, aktivismin ajoista, lapsistaan ja vanhemmistaan. Hän puhuu maailman tapahtumista ja politiikasta. Hän kertoo arjestaan muistisairaana.
Silti muistisairaus vaikeuttaa elämää.
– Mutta onneksi tuo Pekka huolehtii kaikenlaisista asioista, Peltola kertaa.
Vaikeuksia syntyy esimerkiksi siitä, kun sanat katoavat.
– Yritän ruveta tekemään jotain tai yritän ajatella jotain asiaa, mutta ei tule mitään ulos. On semmoinen tyhjyys. Ja kun yritän palata uudestaan asiaan, se ei kuitenkaan rupea aukeamaan. Välillä asia kuitenkin saattaa palautua osittain mieleen.
Peltolan perheessä Pekka käy kaupassa ja laittaa ruuat, Kati huolehtii tiskeistä ja pyykeistä.
– Teen yksinkertaisia asioita, jotka olen jo lapsena oppinut tekemään. Semmoisia osaan yhä. On hyvä, että on jotain pientä tekemistä, jonka varmasti osaa eikä tarvitse kauheasti miettiä, että miten tämä nyt menikään.
Puhuvana loppuun asti
Peltola ei ole huolissaan tulevaisuudestaan.
– No, siitä olen hiukan huolissani, että elänkö hirveän kauan, kun olen niin hyvässä kunnossa fyysisesti. Ei ole sairauksia, joilla saisin kuoltua ajoissa, hän toteaa.
– Silloin on vaarana, että joudun makaamaan johonkin dementiakotiin. Se olisi tosi paska kohtalo.
Hän toivookin pysyvänsä liikkuvana ja puhuvana ihmisenä loppuun asti.
– Haave on myös se, että muistaisin kaikenlaista, hän sanoo.
Lisäksi hän toivoo, että Pekka elää häntä pidempään.
– Se on mun suuri toive.
Peltola käy kokouksissa ja tilaisuuksissa ja tapaa ihmisiä.
– Kuuntelen ja joskus saatan sanoakin jotain, mutta paljon vähemmän kuin ennen.
Pariskunta kävelee pitkiä matkoja, asuinalueeltaan Pasilasta Helsingin keskustaan, Seurasaareen ja Keskuspuistoon, poikansa luo Käpylään.
Taas Peltola kiittää puolisoaan.
– Pekka huolehtii siitä, että lähden aina jonnekin hänen kanssaan tai omin päinkin. Eilen hän oli pitkään kalassa ja minä kävelin metsässä itsekseni sen ajan.
Yksin liikkuminen ei ole vaikeaa.
– Alkuun ollessani yksin kävelemässä saattoi tulla katkos, enkä oikein tiennyt, minne minun pitää mennä. Mutta nyt olen oppinut, etten mieti sitä. Sitten menenkin automaattisesti juuri sinne, minne oli tarkoitus.
Vaikka arjen rutiineihin löytyy hyviä apukeinoja, kaikkeen ei löydy. Esimerkiksi teknologia on vaikeaa.
– Sen kanssa en oikein pärjää. Minulla on tietokone, mutta taas tänään en saanut sähköpostia auki, kun tuli salasanaongelma. Mutta nyt se taas toimii.
Monta kirjaa kirjoittaneen Peltolan kirjat on nyt kirjoitettu.
– En kirjoita juuri ollenkaan. Facebookissakin paljolti panen näkyville asioita, joita muut ovat kirjoittaneet. Jotain lyhyttä voin kirjoittaa.
Ei kannata salata
Peltola on alusta alkaen puhunut muistisairaudestaan avoimesti. Hänen sairautensa on Alzheimerin tauti.
– Haluan puhua siitä, koska monet muistisairautta sairastavat ihmiset käpristyvät sisäänsä. He eivät keskustele siitä tai muista omista asioistaan kenenkään kanssa, Peltola sanoo.
– Tämä on kuitenkin yleinen vaiva vanhenevilla ihmisillä. Jo siksi siitä olisi tärkeä puhua, että sen ymmärrettäisiin olevan sairaus siinä, missä muutkin sairaudet.
– Tämä on tavallinen sairaus ja sen kanssa voi elää paremmin, kun keskustelee siitä muitten kanssa. Niin ihmiset ymmärtävät, miksei vaikkapa saa sanottua jotain. Kaikilla ihmisillä kuitenkin on halua sanoa ja kuulla muita. Ne ovat tärkeitä elämisen välineitä, kuunteleminen ja puhuminen.
”Tiedän paljon muistiongelmaisia, jotka jopa yrittävät salata sairautensa.”
Kati Peltolan vinkki muille sairastuneille onkin se, että puhumalla välttyy monilta ongelmilta.
– Kannattaa puhua siitä, millaisia ongelmia kohtaa. Tiedän paljon muistiongelmaisia, jotka jopa yrittävät salata sairautensa. He jäävät sitten kotiinsa tai hoivapaikassa lakkaavat seurustelemasta toisten kanssa. Sellainen ei tee hyvää kenellekään.
Peltolan sairastuminen sattui samaan aikaan koronapandemian kanssa. Pandemia hiljensi paljolti sosiaalista elämää.
– Talon ihmisten kanssa keskustelemme pihalla, mutta pandemia-ajasta taisi jäädä sellainen tapa, ettei ketään kutsuta toistensa luokse.
Kesällä sosiaalista elämää on kuitenkin enemmän, kun mennään Pekka Peltolan kotiseudulle Lappajärven Karvalan kylään. Siellä Pekan 180-vuotiasta lapsuudenkotia pitää kesäkotina iso joukko sukulaisia.
Illalla kokoukseen
Uutisia ja maailman tapahtumia Peltola seuraa päivittäin.
– Voin katsoa uutiset useampaan kertaan. Mutta kyllä minä huomaan, että olen nämä uutiset jo kuullut.
Nuorena Peltolaa huoletti maailmanmeno jopa niin, että hän kärsi sen vuoksi masennuksesta. Nyt masennusta ei ole, vaikka on muistisairaus ja vaikka Suomeen syntyi hyvin oikeistolainen ja konservatiivinen hallitus.
– Uskon, että tuollainen hallitus saa vastapuolen aktivoitumaan. Niin siinä yleensä käy.
Sanna Marinin hallitukseen Peltola oli tyytyväinen.
– Se on ollut aika hyvä, mutta se on tietysti harmittanut, ettei se kaikkea ole ehtinyt korjaamaan. Ymmärrän toki, ettei se kaikkeen pysty varsinkin, kun hallituskausi on ollut poikkeuksellinen, kun oli pandemia ja nyt on sota.
Illalla Peltola on menossa tilaisuuteen. Pitää tarkistaa allakasta, mikä tilaisuus tänään olikaan: Poliittisen historian klubi.
– Tässä on toinenkin merkintä tuntia aiemmin, Peltola kertoo ja mainitsee tuttavansa nimen.
– En nyt muista, mitä varten olen hänen kanssaan sopinut tapaamisen. Tämä on minulle tyypillistä.
Muistisairaudet
Suomessa arvioidaan olevan 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. 7 000 heistä on työikäisiä.
Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen Suomessa.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Muistiliitto vertaa niitä sydän- ja verisuonisairauksiin kansantauteina.