Kun Jouni Varjonen tuli vuonna 1979 töihin Uudenkaupungin autotehtaan hitsaamoon, hitsattiin siellä ruotsalaisen Saabin autoja käsin. Kaikki saumat tehtiin käsipelillä pistehitsauksella tai MIG-saumoilla.
Tuolloin Uudenkaupungin tehtaalla tehtiin töitä kahdessa vuorossa, kun taas nykyään työpäivät ovat kahdeksantuntisia, poislukien puolen tunnin palkaton ruokatauko.
Koneet tekevät paljon – mutta eivät kaikkea
”Kyllä se melkoista kädestä suuhun -elämistä on.”
Tätä nykyä Uudessakaupungissa valmistetaan autoja tilauksella saksalaiselle Mercedes-Benzille, ja hitsaustyön tekevät robotit.
– Nykyään robotteja on kuusi ja puoli sataa. Hitsaamossa työ on muuttunut eniten koko tehtaalla: yhtään MIG-saumaa ei taideta nykyään tehdä, Varjonen sanoo KU:lle.
Myös maalaamossa koneet tekevät nykyään ruumiillisen työn, joka ennen tehtiin käsin.
– Vuonna 1984 kun menin maalaamoon töihin, kaikki maalattiin käsin. Nykyään automaatit tekevät kaiken, mutta muilta osin se on samanlaista käsityötä kuin silloinkin.
Jouni Varjonen arvioi, että vähiten automatisoitunut osa tehtaasta on kokoonpano. Siinä työ tehdään edelleen hyvin pitkälti käsityönä.
Tekniikka on korjannut Uudenkaupungin tehtaalla työn ruumiillisen puolen, mutta ihmisen tekemää työtä tarvitaan edelleen, jotta hommat saataisiin tehtyä. Koneiden huolto ja niiden ohjelmointi vaatii edelleen työtä.
– Se on sitä uutta työtä, mitä ei silloin 40 vuotta sitten ollut olemassakaan, Varjonen kertoo.
Autotyöntekijän palkalla ei juhlita
Pääluottamusmies Varjonen ei ota kantaa siihen, arvostettiinko duunareiden työtä ennen enemmän. Hän kuitenkin arvioi, että duunareiden arvostus omaa työtään oli ennen korkeammalla.
– Meillä oli korkea omanarvontunto, kun taas nykyään se tuntuu olevan aika matalalla, etenkin nuoremmilla työntekijöillä. Voi olla, että työtä ei koeta arvokkaaksi ja eikä nähdä työn merkitystä sille, että laadukas tuote saadaan valmiiksi, Varjonen tuumii.
Luottamus työntekijöihin sen sijaan on kasvanut vuosikymmenten aikana.
– 80-luvulla ei ollut sellaista, että työntekijä olisi voinut käydä vaikkapa Turussa, Porissa tai Raumalla noutamassa jonkun varaosan, jota ei tehtaalta löytynyt. Nykyään työntekijöihin luotetaan muissakin asioissa kuin siinä varsinaisessa työnteossa, Varjonen kertoo.
Luottamus työntekijöihin on parantunut, mutta duunareiden palkkaus ei. Kun vielä 40 vuotta sitten Uudenkaupungin autotehtaan palkat olivat silloisen Metalliliiton sopimusalojen parhaita, ei Valmet Automotiven palkkaus ole nykyään edes sadan parhaan joukossa.
– Tuolloin käytössä oli kymmenen prosentin osaurakka, josta myöhemmin luovuttiin. Nykyään palkat määräytyvät Teollisuusliiton työehtosopimuksen työnvaativuusryhmien eli TVR:n mukaan, ja suurin osa kokoonpanon työntekijöistä saa noin kymmenen euron tuntipalkkaa. Ei sillä hirveästi juhlita, Jouni Varjonen arvioi.
Hän kertoo, että tuntipalkka on suhteutettava myös asumismenoihin: vuokrayksiö Uudessakaupungissa maksaa noin 400-500 euroa kuukaudessa.
– Kyllä se melkoista kädestä suuhun -elämistä on, Varjonen sanoo.
Nykyään Uudenkaupungin tehtaalla on myös paljon vuokratyöfirmojen kautta palkattuja työntekijöitä, joilla tiedot työelämän käytännöistä voivat olla puutteellisia. Sellaista ei ollut lainkaan 40 vuotta sitten. Se on myös aiheuttanut tenkkapoota pääluottamusmiehelle, Jouni Varjonen sanoo ja kertoo esimerkin:
– Eräs vuokratyöfirman työntekijä otti yhteyttä ja kysyi, voiko lomautettuna tulla tehtaalle tekemään ylitöitä.
Pääluottamusmies kuitenkin sanoo, että Uudessakaupungissa työntekijöiden edunvalvonta on poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Valmet Automotivella on päätoimiset osastoluottamusmiehet neljällä osastolla ja yhdellä osastolla puolipäiväinen.
– Se on helpottanut minun työtäni pääluottamusmiehenä todella paljon, Varjonen sanoo.
Suhdanneherkkä ala
Autonrakennusala on aina ollut suhdanneherkkää. Uusien autojen myynti heilahtelee suuresti maailmantalouden tilanteen mukaan. Pääluottamusmies Varjosen mukaan heilahtelu markkinoilla oli kuitenkin vuosikymmeniä sitten ennustettavampaa.
– Muutokset tulevat markkinoilta niin äkkiä tehtaalle. Nykyisin tiedämme viikon tuotannon etukäteen, kun silloin Saabin aikaan tuotanto oli tasavarmaa ja autoja valmistettiin varastoon. Nykyään varastoon ei tehdä mitään, vaan kaikki ovat tilausautoja, hän sanoo.
Automarkkinoilla on myös poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Monet miettivät sitäkin, valitsevatko seuraavaksi autokseen polttomoottori-, hybridi- vai täyssähköauton.
– Jos ei ole aivan pakko vaihtaa autoa juuri nyt, niin varmasti monet miettivät ja odottavat ja katsovat rauhassa, miten eri vaihtoehtojen hinnat kehittyvät, Jouni Varjonen sanoo.