Oululainen kansanedustaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) sanoo yllättyneensä hallitusohjelmaa tutkiessaan siitä, miten rajuja leikkauksia pienituloisten suomalaisten toimeentulosta ollaan nyt monella rintamalla tekemässä.
– Kun työehtoja heikennetään, epävarmuutta työelämässä lisätään, työehtojen eriarvoisuus tulee kasvamaan ja sosiaalisia turvaverkkoja heikennetään, ollaan siirtymässä kohti amerikkalaista työmarkkinamallia, jossa epävarmuus yhdistyy turvaverkkojen heikkouteen. Kyllä se kokonaisuus aika jäätävä on, Sarkkinen sanoo KU:n Kaikki Uusiksi -podcastin haastattelussa.
Hanna Sarkkinen oli myös skeptinen siitä, ratkaiseeko hallitus oikeasti olemassa olevia ongelmia vai toteuttaako se puhtaasti ideologista ohjelmaa.
”Pitää kysyä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa.”
– Pitää kysyä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Eiväthän nämä työmarkkinaheikennykset vahvista valtion taloutta, vaan ne lisäävät työnantajan neuvotteluvoimaa suhteessa työntekijään. Ei siinä ole kysymys valtiontalouden tasapainottamisesta, vaan se on ideologista oikeistopolitiikkaa, Sarkkinen ihmettelee.
Päällekkäisiä leikkauksia
Sarkkisen silmiin vaikuttaa myös siltä, että uusi hallitus ei ole tehnyt vaikutusarvioita siitä, miten sen kaavailemat sosiaaliturvan eri leikkaukset vaikuttavat samoihin ihmisiin. Samat ihmiset voivat olla yhtäaikaisesti monien eri sosiaalitukien saajina, ja hallituksen leikkaukset iskevät heihin päällekkäisesti.
– Kumuloituva vaikutus voi olla jopa satoja euroja kuukaudessa, Sarkkinen muistuttaa.
Hanna Sarkkisen mielestä hallituksen oletus siitä, että leikkamaalla sosiaaliturvaa kaikki automaattisesti työllistyvät, on todellisuudelle vieras. Hänen mukaansa se kertoo samalla uuden hallituksen ihmiskuvasta, joka on selvästi hyvin erilainen pienituloisten ja suurituloisten kohdalla. Kansanedustajan näkemyksen mukaan hallitus ajatteleekin, että pienituloiset ja työttömät ovat sitä omasta halustaan, ja että he menisivät heti töihin jos se olisi ”kannustavaa”.
– Tosielämä ei vastaa taloustieteellisiä malleja, jotka olettavat, että leikkaamalla ihmisen sosiaaliturvaa hän automaattisesti työllistyy. Mutta kun ei maailma ole sellainen!, Sarkkinen toteaa.
– Niitä työpaikkoja ei välttämättä ole, ja vaikka olisi, ihmisillä ei ole koulutusta tai työkykyä ottamaan niitä. Tai voi olla kuormittava elämäntilanne ja hoivavastuita, joiden vuoksi töitä ei pysty täysipäiväisesti tekemään, hän jatkaa.
Hanna Sarkkinen lisää, että hallitusohjelmassa on hyviäkin asioita: Pitkän aikavälin tavoitteeksi on kirjattu perusturvan yhtenäistämistä ja sosiaaliturvan hakemisen helpotusta.
– Ne ovat hyviä tavoitteita, mutta ongelmana on se, että sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset tehdään nyt, ja sitten nämä hyvät järjestelmän kehittämiset ehkä joskus tulevaisuudessa. Vähän epäilen, että tekeekö hallitus niitä, koska ne vaatisivat rahaa, jos ne haluttaisiin tehdä hyvin, Sarkkinen sanoo.