Helsingin Yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ja Liman katolisen yliopiston professori, dosentti Teivo Teivainen löivät luun kurkkuun globalisaatioaktivistien kriitikoille. He julkaisivat kesäkuussa 2003 kirjan Globaali demokratia, jossa koottiin yhteen globalisaatioliikkeiden ajatuksia ja pohdittiin niiden toteuttamismahdollisuuksia tosielämässä.
Kaksikon pääidea oli, että kansallisvaltioiden aika on ohi. Yhä suurempi osa ihmisten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään globaalilla tasolla, ja siksi on tarpeen luoda myös globaaleja demokraattisia järjestelmiä. Syyt uudistustarpeelle olivat taloustieteilijä Patomäen mukaan ilmeiset.
– Uusliberalistinen politiikka on yhä syvemmän kriisin kourissa. Maailmantalouden kasvu on loppunut ja eriarvoisuus lisääntyy jatkuvasti.
Patomäen mukaan vaihtoehdot olivat joko ryhtyä demokratisoimaan tai pysyä ortodoksisen taloustieteen viitoittamalla tiellä ja valmistautua yhä pahenevien kriisien aikakauteen.
– Lopputuloksena voi olla jopa sellaisia hallintomalleja, jotka eivät perustu valistuksen järjen idealle, Patomäki varoitteli.
Tutkijat arvostivat YK:ta, mutta olivat huolissaan sen muuttumisesta yhä enemmän Yhdysvaltain käsikassaraksi. Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin vaikutuksesta sekä Neuvostoliiton kaaduttua USA ja Iso-Britannia olivat saaneet huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa maailmanjärjestössä.
– Lopputuloksena on pienempi, heikompi ja USA:n suurelta osin dominoima YK, Patomäki sanoi.
Hän kuitenkin muistutti, että YK ei ole täysin Yhdysvaltain hallinnassa.
– USA on edelleen hermostunut kaikesta mitä YK tekee. Se pyrkii siirtämään asioita sieltä pois, mikä näkyi etenkin Irakin sodan aikana.
Asevero, lentovero, saastevero
Kirjansa toisessa osassa kaksikko selvitti mahdollisuuksia luoda uusia, demokraattisia järjestelmiä, kuten globaaleja veroja tai maailmanparlamentti.
Ajatus valuutansiirtoveron, eli ns. Tobinin veron luomisesta ei ollut uusi, mutta se oli tyrmätty toteuttamiskelvottomana ajatuksena, koska kaikkien maailman valtioiden pitäisi liittyä siihen samalla kertaa. Patomäki piti veroa mahdollisena, jos saataisiin luotua noin 30 maan joukko, joka toteuttaisi veron keskuudessaan.
Muita mahdollisia globaaleja veroja voisivat olla kasvihuonepäästövero, asekauppavero, lentomatkavero, telekommunikaatiovero tai vero merenpohjan mineraalien louhintatuloista.
Suurin este kaikenlaisille globaaleille demokratisoimispyrkimyksille Patomäen ja Teivaisen mukaan oli Yhdysvaltain vastustus. Ainoana ratkaisuna kaksikko piti sitä, että Yhdysvallat on kierrettävä.
– Jos haluaa demokraattisen maailman, se on tehtävä aluksi ilman Yhdysvaltoja, Patomäki sanoi.
Toinen demokratisoimista vaikeuttava tekijä oli ortodoksisen taloustieteen hegemonia.
uutiskirje 