Suomalaisten näkemykset ilmastokriisistä poikkeavat voimakkaasti muiden Pohjoismaiden asukkaista. Pohjoismaiden neuvoston teettämässä kyselyssä suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä vakavana uhkana, näkevät ilmastotoimien kustannukset liian kalliina eivätkä ole yhtä valmiita panostamaan ilmastotoimiin julkisia varoja.
Kyselystä kertovat keskusjärjestöt SAK ja STTK. Suomessa oltiin myös muita Pohjoismaita huolestuneempia ilmastotoimien vaikutuksista työllisyyteen kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomalaisista 55 prosenttia piti ilmastonmuutosta vakavana tai hyvin vakavana ongelmana. Tanskassa (80 prosenttia), Ruotsissa (75), Islannissa (72) ja Norjassa (71) selvästi suurempi osa piti ilmastonmuutosta vakavana tai hyvin vakavana ongelmana.
– Mailla on erilaiset mahdollisuudet julkisten varojen käyttöön ja toimien tehokkuutta voi kyseenalaistaa. Mutta vastauksissa näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan. Ero muihin Pohjoismaihin on selvä, tiivistää SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka tiedotteessa.
Vihreä siirtymä erottaa
Suomalaiset eivät kyselyn perusteella myöskään usko vihreän siirtymän taloudellisiin hyötyihin. Tässäkin kohtaa näkemykset eroavat muista Pohjoismaista.
Suomalaisista 46 prosenttia näki ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tuovan mukanaan taloudellisia hyötyjä maan kansantaloudelle. Vastaavat luvut olivat Islannissa 61, Tanskassa 58 ja Ruotsissa 56. Suuressa öljyntuottajamaassa Norjassa luku oli 42.
Pohjoismaiden neuvosto teetti kyselyn viime syksynä, jolloin energia oli kallista, ja keskustelu sen riittävyydestä kävi kuumana.
– Yhtä kaikki suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutoksen uhkaa yhtä vakavana ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia yhtä suurina kuin muut pohjoismaat. Olemmeko Suomessa aidosti jäljessä investoinneista vai eikö positiivista mahdollisuuksista osata kertoa työpaikoilla ja julkisuudessa, Björkbacka ja STTK:n STTK:n ilmasto- ja energiapoliittinen asiantuntija Jaakko Haikonen pohtivat.