Euroopan ympäristöviranomainen (EEA) raportoi huhtikuussa 2023, että Euroopalla on suuria ongelmia tekstiilien ja tekstiilijätteiden kanssa.
EU-kansalainen hylkää vuodessa 11 kiloa tekstiilejä. Tekstiilien valmistukseen kuluu runsaasti maata, vettä ja muita resursseja.
– Myös tekstiilien kemikaaleilla on vaikutuksensa ympäristöön ja ilmastoon, sanoo EEA:n kierrätystalouden asiantuntija Lars Mortensen.
Tammikuussa 2023 julkaistussa tilannekatsauksessaan EEA keskittyi muoviperustaisiin tekstiileihin.
Muoviperustaisten eli synteettisten kuitujen valmistusmateriaali on öljy ja niitä käytetään laajalla kirjolla vaatteista turvavöihin. Niiden valmistus tuottaa kasvihuonekaasuja, kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja niistä vapautuu mikromuoveja ympäristöön.
Euroopan unionissa kuluttajat heittävät joka vuosi pois 5,8 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä eli 11 kiloa henkeä kohden. Kaksi kolmasosaa siitä sisältää EEA:n mukaan synteettisiä kuituja.
Osa käyttöön, osa suoraan roskiin
Euroopassa tekstiilijätteestä kerätään talteen noin kolmasosa ja kerätyistä tekstiileistä suurin osa rahdataan ulkomaille, lähinnä Afrikkaan ja Aasiaan.
Vuonna 2000 Aasiaan vietiin 26 prosenttia EU:n kierrätetyistä vaatteista, 2019 osuus oli jo 41 prosenttia. Afrikan osuus oli enimmillään 60 prosenttia ja se on 46 prosentillaan edelleen suurin kierrätystekstiilien vastaanottaja.
EEA:n tutkimukseen kuuluneissa Afrikan maissa käytetyt tekstiilit päätyivät pääosin paikalliseen käyttöön, sillä eurooppalaisten käytetyt vaatteet kävivät kaupaksi paremmin kuin uudet.
– Ne, jotka eivät kelvanneet kiertoon, päätyivät avokaatopaikalle tai epävirallisiin jätevirtoihin, raportissa todetaan.
Aasiaan viedyistä käytetyistä tekstiileistä valtaosa päätyi erikoistalousalueille, jossa ne lajiteltiin ja prosessoitiin. Kierrätettyjä vaatteita ei saanut ottaa käyttöön, sen sijaan niitä hyödynnettiin esimerkiksi teollisuuden huoltotöissä.
Osa Aasiaan tuoduista tekstiileistä vietiin muihin alueen maihin tai Afrikkaan. Jos käyttöä ei löytynyt, ne päätyivät kaatopaikalle.
Rättejä ja lumppuja
EEA:n raportin mukaan käytettyjen tekstiilien vienti on kasvanut merkittäväsi vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vuonna 2020 vienti nousi 1,4 miljoonaa tonniin.
Ongelmaksi on osoittautunut kierrätystekstiilien muovipitoisuus ja se, että käyttökelvottomia lumppuja myydään ulkomaille käyttökelpoisina kierrätysvaatteina.
Käytettyjen tekstiilien vientiin liittyy EEA.n mukaan monia epävarmuuksia. Jos EU:sta viedään kierrätysvaatteita, jotka eivät ole käyttökelpoisia tai ovat sitä vain hetken, niistä ei ole korvaamaan uustuotantoa, eikä niistä koidu hyötyä ympäristölle.
Pahimmillaan kierrätysvaatteiden vienti johtaa siihen, että yhä suurempi määrä synteettisiä tekstiilejä päätyy afrikkalaisille ja aasialaisille avokaatopaikoille.
uutiskirje 
