Toimitusministeriön sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) on huolissaan neljän oikeistopuolueen käymien hallitusneuvottelujen aikeista yleisen asumistuen suhteen. Hallitusneuvotteluissa ovat kokoomuksen johdolla mukana perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP.
Sekä ministeriöltä että Kelalta pyydetyissä tietopyynnöissä on selvitetty jopa yli 400 miljoonan euron leikkausta yleiseen asumistukeen.
– Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että asumistuen leikkaus on hallitusneuvottelujen pöydällä. Summa on hurja, Sarkkinen sanoo.
”Voitaisiin päätyä tilanteeseen, jossa samaan aikaan lisätään sekä köyhyyttä että kannustinloukkuja.”
– Emme tosin tiedä, mihin neuvotteluissa ollaan päätymässä asian suhteen. Mutta hurjalta kuulostaa.
Sarkkinen muistuttaa, että asia on esiintynyt niin hallitusneuvotteluja johtavan kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kuin vaaliohjelmassa.
– Ei se siis yllätys ole, hän sanoo.
Kokoomus epäselvänä
Kokoomus on kuitenkin ollut epäselvä sen suhteen, miten leikkaukset kohdistettaisiin.
– Tietopyynnön perusteella se olisi kohdistumassa yleiseen asumistukeen, Sarkkinen arvioi.
Leikkausten toteuttamiseen on useita tapoja.
– Jos suojaosuus poistettaisiin, se vaikuttaisi pienituloisiin työssäkäyviin. Jos tasoa leikataan kaikilta, se vaikuttaa kaikkiin. Jos kuntaryhmään tehdään muutoksia, voi olla, että se vaikuttaa pääkaupunkiseudulla, hän luettelee.
– Tehtiinpä se miten vain, on selvää, että jos puheena ollut mittakaava toteutuu, on leikkaus valtava. Kun yleisen asumistuen menot kokonaisuudessaan ovat 1,68 miljardia euroa vuodessa, 400 miljoonaa euroa on prosentuaalisesti iso osa siitä.
Vuokrat tuskin laskisivat
Miksi asumistuen leikkaus sitten on hallitusneuvotteluissa esillä? Sarkkinen arvioi, että taustalla on joukko väärinkäsityksiä ja myyttejä.
– Uskotaan, että tuki valuu vuokriin. Ja jos näin uskotaan, uskotaan myös siihen, että asumistuen leikkaus ei olisikaan pois pienituloisilta vaan vuokranantajilta, hän sanoo.
– Tämä uskomus on kumottu toistuvasti, viimeksi lokakuussa VATT:n toimesta. Se totesi, että asumistuen korotukset eivät nosta tuen saajien vuokria. Tällöin ei ole myöskään uskottava se ajatus, että kun asumistukea leikataan, tuen saajien vuokrat laskisivat. Heidän kykynsä maksaa niitä vuokria kyllä laskisi.
VATT on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Toinen uskomus liittyy asumistukimenojen jatkuvaan kasvuun.
– Asumistukimenot kasvoivat esimerkiksi silloin, kun opiskelijat lisättiin yleiselle asumistuelle. Se oli päätös, joka kasvatti asumistukimenoja, mutta kasvu perustui poliittisiin päätöksiin. Ne olivat tietoisia päätöksiä.
Nyt asumistukimenot ovat sen sijaan pienentyneet.
– Se, miten asumistukimenot kehittyvät, riippuvat pitkälti suhdanteista ja työllisyyskehityksestä. Meidän hallituksemme aikana ne ovat kääntyneet laskuun, mikä johtuu erityisesti hyvästä työllisyyskehityksestä. Eli ei ole mitään sellaista tendenssiä, että asumistukimenot nousisivat koko ajan holtittomasti.
Asumistuki mahdollistaa työssäkäyntiä
Kolmas myytti liittyy kannustinloukkuihin. Uskotaan, että asumistuen laskeminen kannustaisi menemään töihin.
– Asumistuessa on tärkeä huomata, että sitä saa moni pienituloinen työssäkäyvä. Jos nyt otettaisiin asumistuen suojaosa pois, se heikentäisi työssä käynnin kannustimia, Sarkkinen sanoo.
– Todellisuudessa asumistuki täydentää erityisesti kasvukeskuksissa matalapalkkaisissa töissä käyvien toimeentuloa niin, että työnteko ylipäätään kannattaa.
Ministeri arvioi, että jos asumistukea pienennetään, moni sellainen, joka nyt saa asumistukea, muttei ole oikeutettu toimeentulotukeen, putoaisi silloin toimeentulotuelle.
– Kannustinloukkuvaikutukset ovat suurimmat juuri toimeentulotuessa, koska se on niin byrokraattinen eikä siinä ole suojasäännöksiä, jotka mahdollistaisivat työnteon. Voitaisiin päätyä tilanteeseen, jossa samaan aikaan lisätään sekä köyhyyttä että kannustinloukkuja, Sarkkinen sanoo.
Hänen mielestään leikkaus toimisi vastoin sitä, mitä tavoitellaan. Se myös kohdistuisi rajusti pääkaupunkiseudulle.
– Pääkaupunkiseudulla on vaikea saada tekijöitä matalapalkkatöihin, koska palkat eivät riitä korkeisiin asumiskustannuksiin. Nyt asumistuki täydentää palkkaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, hän toteaa.
– Sitä kautta varmistaa myös työvoiman saatavuutta yrityksille.
Hän toteaa väärinkäsityksen johtavan siihen, että asumistuki vaikuttaa helpolta ja houkuttelevalta leikkauskohteelta.
– Jos oikeasti ollaan huolissaan asumistukimenoista ja asumisen hinnasta, on kohtuuhintainen asuntotuotanto keskeinen asia. Jos on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, se hillitsee vuokratasoa.
Työllisyyskehitys ratkaisee
Sarkkinen muistuttaa siitä, että ylipäätään sosiaaliturvamenojen hillitsemiseen paras on hyvän työllisyyskehityksen jatkaminen.
– Nyt, kun työllisyys on korkealla tasolla, sosiaaliturvamenot ovat vähentyneet.
– Nyt työnsä päättävän hallituksen aikana on nähty, että hyvää työllisyyskehitystä voidaan saavuttaa leikkaamatta sosiaaliturvaa ja pienituloisten toimeentulosta. Minusta se on huomionarvoinen asia.
Hän itse laittaisi paukkuja asumistuen suhteen nyt siihen, että vuoroasuvat lapset huomioitaisiin asumistuessa.
– Eroperheistä isossa osassa lapset vuoroasuvat, mutta asumistuessa sitä ei huomioida kuin yhteen kotiin. Systeemi tältä osin vastaa nykytilannetta.