Lautapelien suosio on taas kasvanut varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. Vanhat klassikkopelit, kuten Afrikan tähti tai kimble ovat vähitellen väistymässä uusien pelien tieltä. Uusi pelikulttuuri on syntynyt modernien lautapelien ympärille.
– Tuurilla ja nopalla ei enää ole suurta roolia. Uudet pelit pohjautuvat enemmän taitoon, valaisee uutta pelaamisen aaltoa Pelitutkimuksen vuosikirjaan selvittänyt Jussi Keskitalo.
Uusissa peleissä pelaajat voivat vaikuttaa enemmän pelin kulkuun. Esimerkiksi nappula ei liiku noppaa heittämällä vaan numerolaatoilla, joista valitsemalla kukin pelaaja päättää, montako askelta etenee.
Myös kierrosten määrä saattaa olla ennalta määrätty. Näin peli ei kestä Monopolin tapaan useita tunteja.
– Sen sijaan, että pelaaja tippuu pois heti alussa, uusissa peleissä jännitys säilyy koko pelin ajan. Kuka tahansa voi voittaa, kertoo itsekin intohimoiseksi pelaajaksi tunnustautuva Keskitalo.
Myös sosiaalisuus on tärkeää. Moderneissa peleissä ei keskitytä enää niin tiukasti omien nappuloiden siirtelyyn.
– Harva peli on niin kuin shakki, vaan puhuminen on sallittua.
Pelibuumi tuli Saksasta
Uudet lautapelit ovat nousseet suosioon niin sanotun konsolipelisukupolven vanhetessa.
Omaksi lajikseen ilmiö on erkaantunut vähitellen video-, rooli- ja strategiapelaamisesta, kun saksalaistyyppiset lautapelit rantautuivat Suomeen.
Käänteentekevänä uuden lautapelikulttuurin muodostumisessa pidetään vuonna 2001 markkinoille tullutta Carcassone-pelin suomenkielistä versiota. Peli on nykyäänkin suosituimpia moderneja pelejä yhdessä junareittien rakentamiseen perustuvan Menolipun kanssa.
Keskitalon mukaan modernit lautapelit ovat usein näiden kahden tapaan resurssipelejä: niissä rakennetaan valtakuntaa tai käydään kauppaa.
– Jos Afrikan tähdestä tehtäisiin uusi versio, voittaja olisi esimerkiksi se, joka on kerännyt eniten timantteja ennalta määrätyllä kierrosmäärällä.
Ei vain lasten puuhaa
Pelaaminen ei ole enää vain lasten leikkiä. Tyypillinen lautapelien pelaaja on Keskitalon mukaan 20–30-vuotias akateemisesti koulutettu mies. Myös naisia lautapelien pelaajissa on yhä enemmän.
Virallisia tilastoja tai tutkimuksia pelaajista ei ole.
Suomen lautapeliseuraan kuuluu tällä hetkellä noin 350 jäsentä.
– Todellisuudessa harrastajia on enemmän, erityisesti opiskelijapaikkakunnilla, kertoo seuraa edustava Antti Koskinen.