Digiasiantuntija Kari Haakana yllätti vuosi sitten erinomaisella ja esikoiskirjailijaksi täysin valmiilla toimintatrillerillä Välitön uhka. Kostojännäri ponnisti kansainvälisestä politiikasta poikkeuksellisesta ilmansuunnasta Azerbaidzanista.
Tapa hänet ensin on jopa täydelliseltä tuntunutta ykkösosaa vakuuttavampi teos. Nyt mennään vielä syvemmälle kansainvälisen politiikan varjomaailmaan ja tiedustelupalveluiden omalakiseen toimintaan. Kun siihen lisätään vielä kristillisen sionismin vaikutus Suomen sisäpolitiikkaan, on lopputulos mykistävä: niin paljon voi sanoa trillerin muodossa jännityksestä tinkimättä, mutta sortumatta megalomaanisiin maailman tuhoamista havitteleviin mielipuolien salahankkeisiin.
– Vaikka kirjani on fiktiota, oli hieman häiritsevää, kun käsikirjoitukseeni kirjoittamat asiat kuten Suomen aie ostaa ilmatorjuntajärjestelmä Israelista, keskustalaisen puolustusministerin yllättävä vaihdos toiseen ja hallituksen ministerin puhelimen väitetty hakkerointi putkahtivat otsikoihin. Alkoi tuntua siltä, että käsikirjoitus luikerteli käsikirjoituksen sivuilta todellisiksi uutistapahtumiksi, Kari Haakana kommentoi kustantajan tiedotteessa.
Haakanan kakkosta lukiessa on syytä olla skarppina, sillä teemoja, käänteitä ja vauhtia on hengästyttävän paljon. Etenkin tietotekniikan osalta teoksessa on myös vaikeaselkoisuutta alaa syvemmin tuntemattomalle. Eteneminen on Välittömän uhkan tavoin pelkistettyä ja maalailematonta. Siis tavattoman tehokasta.
Yksi teoksen lähtökohta on tietotekniikan uudenlainen hakkerointi palvelimiin upotettavilla siruilla. Toinen Suomen uudeksi puolustusministeriksi nouseva keskustalainen yllätysnimi Kalevi Länsisaari, jyrkkä helluntainen ja vankkumaton Israelin kannattaja, joka ei peittele sitä, että uskonnolliset mielipiteet ohjaavat häntä myös politiikassa. Länsisaari on kirjoitettu niin, että hänestä tulee mieleen ainakin kaksi istuvaa kansanedustajaa.
Peli menee kovaksi, kun israelilaiset turvallisuuspalvelun agentit jahtaavat palvelimiin upotetuista siruista liikaa tietäviä hakkereita Saksassa ja Suomessa. Tätä kautta toimintaan vedetään myös Haakanan ensimmäisestä teoksesta tuttu erikoiskoulutettu Jari Karhu, joka työskentelee nyt Virossa. Hän lähtee suomalaishakkeri Lauri Laineen turvamieheksi, kun tämä pelkää hyvästä syystä henkensä puolesta.
Siinä vielä kolmas teema Tapa hänet ensin -teokseen:
”En ole paranoidi, mutta en myöskään hyväuskoinen. Julian Assangen, Edward Snowdenin ja Chelsea Manningin jälkeen minulle on ollut selvää, että niin sanotut demokratiat eivät siedä kovinkaan paljon toisinajattelua tai sitä, että niiden omia virheitä paljastetaan”, Lauri Laine perustelee omaa äärimmilleen viritettyä tietoturvaansa.
Teos käsittelee Israelin turvallisuusviranomaisia muun muassa siksi, että israelilaisen Demoman-yhtiön edustajat ovat kehuskelleet vaikuttaneensa useisiin vaaleihin ympäri maailmaa ja pystyvänsä murtautumaan poliittisten päättäjien sähköposteihin jälkiä jättämättä, Haakana kertoo.
– Tietotekniikkaa seuraavana ihmisenä tämä tietysti kiinnostaa. Minua kiinnostivat myös israelilaisten teknologiayhtiöiden ja maan tiedusteluorganisaatioiden läheiset suhteet.
Karujen kovien miesten teoksessa on vain kaksi naista. Puolustusministeri Kalevi Länsisaaren erityisavustaja Jenni Eklund yrittää pitää esimiehensä aisoissa ja Israelin suurlähetystön Shira Mizrahi siivoaa agenttien jälkeensä jättämiä sotkuja.
Tämän loistavan trillerin maailmankuva huokuu kyynisyyttä. Edellinen teos kertoi muun muassa yksityistetystä sodankäynnistä. Jatko-osassa valtiollinen turvallisuuspalvelu tekee mitä tahtoo lakien ulottumattomissa. Mukaan lukien salamurhia. Haakanan kommenteista ja jälkisanoista selviää, että mielikuvitukselliselta tuntuvalla teoksella on vankka faktapohja.
Todellisuuden tuntua lisäävät tarinaa kuljettavat kuvitteelliset STT:n uutiset. Niillä Haakana myös välttää omaan suoraviivaiseen tyyliinsä turhat ja sopimattomat selittelyt tapahtumien kuvaamisessa.
Nyt siis mennään eikä meinata, mutta ajatuksella. Suomessa on noussut uusi kansainvälisten trillerien tekijäpolvi ja Kari Haakana on sen kärkijoukoissa. Hänen kahdessa jännärissään on jotain samaa kuin Helena Immosen kahdessa. Sitä voisi sanoa jännityskirjallisuudeksi aikuisille.
Kari Haakana: Tapa hänet ensin. 255 sivua, Aula & Co.