Uudenmaan vaalipiiri on Suomen suurin, ja sen merkitys kasvaa entisestään kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Uudeltamaalta valitaan huhtikuun 2. päivän vaaleissa eduskuntaan 37 kansanedustajaa, yksi enemmän kuin vuonna 2019. Vasemmistoliitolla on Uudeltamaalta kaksi istuvaa kansanedustajaa: Pia Lohikoski Keravalta ja Jussi Saramo Vantaalta.
Vasemmistoliiton kannatus valtakunnallisesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli 8,2 prosenttia, mutta Uudellamaalla vain 4,8 prosenttia. Räikeä pudotus näkyi myös vuoden 2021 kuntavaaleissa Helsingin ja Espoon välillä. Kaupungit ovat melko samanlaisia, mutta Helsingissä vasemmistoliiton kannatus oli edellisissä kuntavaaleissa 12,7 prosenttia ja Espoossa vain 3,6 prosenttia.
KU lähti ajelulle Uudenmaan halki kansanedustaja Jussi Saramon kanssa. Matkalla Espoosta Kehä kolmosta pitkin itään kysyimme Saramolta, miksi Uudenmaan vaalipiiri on vasemmistoliitolle mysteeri.
”Täällä isolla rahalla on merkitystä vaaleissa enemmän kuin muualla”
Rahalla saa ja julkkiksilla pärjää
Jussi Saramon mukaan Uudellamaalla vasemmistoliitolle olisi todella tärkeää pärjätä, mutta maakunta on aika hajanaista seutua. Esimerkiksi Lohjalla tai Karkkilassa vasemmistoliiton kannatus on perinteisesti ollut hyvää, mutta sitten Espoossa ja Vantaalla hieman heikompaa. Asiaan vaikuttaa myös se, että Uudellamaalla on useita keskenään erilaisia seutuja.
Uusimaa on myös valtava alue, joten menestyäkseen maakunnassa ehdokkaan täytyy käyttää kampanjaansa enemmän rahaa.
– Täällä isolla rahalla on merkitystä vaaleissa enemmän kuin muualla, Jussi Saramo kertoo KU:lle.
Saramon mukaan vasemmistoliiton kannatukseen Uudellamaalla vaikuttaa myös se, että isossa vaalipiirissä julkkisehdokkaat pärjäävät.
– Perinteisesti puolueet ovat hakeneet vähän niin kuin politiikan ulkopuolisia, helpompia pikavoittoja, Saramo sanoo.
Vasemmistoliitolla ei julkkisehdokkaita ole juuri ollut.
Jussi Saramo kuitenkin mainitsee esimerkeiksi vasemmistoliiton takavuosien ääniharavat Claes Anderssonin ja Suvi-Anne Siimeksen, jotka olivat ponnistaneet valtakunnanjulkisuuteen nimenomaan politiikan kautta.
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Siimes keräsi vaalipiiristä huikeat 17 572 ääntä. Neljä vuotta myöhemmin Claes Andersson sai Uudeltamaalta 9 390 ääntä.
Peli ei ole menetetty
Vaikka vasemmistoliitto alisuorittaakin Uudellamaalla, on puolueen kannatuksessa nähtävissä hienoista nousua. Tällä viikolla julkaistu Länsiväylän kysely antaa vasemmistoliitolle kannatukseksi 6,3 prosenttia, mikä tarkoittaisi puolentoista prosenttiyksikön nousua vudoen 2019 vaaleihin nähden.
Myöskään Jussi Saramon mielestä peli Uudellamaalla ei ole vielä menetetty. Vaalivoitto Uudellamaalla vaatisi kansanedustajan mukaan hyvää ehdokaslistaa ja valtakunnallista kannatusta.
– Menestys luo menestystä, Saramo sanoo ja kertoo esimerkin Porvoosta.
– Itse olin siellä aikanaan ainoa kaupunginvaltuutettu, sitten saatiin kaksi paikkaa. Nyt siellä on mukana nuoria ihmisiä, draivia ja meininkiä.
Jussi Saramo uskoo, että Uudellamaalla vasemmistoliitto voi vaali vaalilta saada nostetta ja kasvattaa kannatustaan.
– Vähän niin kuin Helsingissäkin on tehty: eihän se Helsingin menestys ole hetkessä luotu.
Lisää aiheesta:
Vaalipiirianalyysi: Uudellamaalla pidetään kaksi kansanedustajan paikkaa, mutta kolmaskin houkuttaa
uutiskirje 