Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 09, Savo-Karjalan vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Savo-Karjalan vaalipiirissä
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin vuoden 2015 eduskuntavaaleihin Savo-Karjalan vaalipiiriksi.
Pohjois-Savon vaalipiirin ylivoimaisesti suurin puolue oli keskusta, joka sai keskimäärin 36 prosenttia vaalipiirin äänistä vuosien 1991–2007 eduskuntavaaleissa. Tuolloin SDP oli yhtä varma kakkonen, kunnes perussuomalaiset ohitti sen vuoden 2011 vaaleissa.
Vasemmistoliitto ja kokoomus kamppailivat pitkään vaalipiirin kolmanneksi suosituimman puolueen asemasta. Vasemmistoliitto piti kolmannen sijan vuoden 1999 eduskuntavaaleihin asti. Silloin kokoomus ohitti vasemmiston ja vasemmisto menetti toisen paikkansa ja kokoomuksen kansanedustajamäärä nousi kahteen.
Vuoden 2004 vaaleissa vasemmisto sai toisen paikkansa takaisin ja kokoomus menetti toisen paikkansa. Vasemmistoliitto sai neljä (4) ääntä enemmän kuin kokoomus. Vasemmisto olisi tosin voittanut kisan pienemmälläkin äänimäärällä SDP:n kanssa solmitun vaaliliiton ansiosta.
Pohjois-Karjalan vaalipiirin ykköspuolueen asemassa ovat vuorotelleet SDP ja keskusta, eikä vuoden 2011 vaaleissa kolmanneksi noussut perussuomalaiset kyennyt muuttamaan tätä asetelmaa. Muilla puolueilla ei Pohjois-Karjalan vaalipiirissä ollut vahvaa asemaa. Vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa kokoomus sai yksiä vaaleja lukuun ottamatta aina yhden paikan, KD ja vihreät saivat paikan vain yksissä vaaleissa, vasemmisto ei yksissäkään. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL sai vaalipiirissä kansanedustajan viimeisen kerran vuoden 1979 vaaleissa.
Perussuomalaisten nousu kolmen suuren puolueen joukkoon vuoden 2011 vaaleissa vaikutti puolueiden voimasuhteisiin hieman eri tavalla Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä kuin koko maassa.
Koko maan tasolla perussuomalaiset voitti, kaikki muut paitsi RKP hävisivät, mutta vasemmistoliitto ja vihreät hävisivät vähemmän kuin muut. Pohjois-Savossa SDP, keskusta ja KD hävisivät tuntuvasti enemmän kuin maassa keskimäärin, ja perussuomalaisten voitto oli suurempi kuin valtakunnallisesti. Vasemmiston ääniosuus laski muuta maata enemmän, mutta vihreät etenivät, vaikka jäivät pitkälle vasemmiston taakse.
Pohjois-Karjalassa perussuomalaiset lisäsivät vuonna 2011 ääniosuuttaan yli 20 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto oli vaalipiirin toinen voittaja, SDP ja vihreät kärsivät rökäletappiot. Taulukko 1 näyttää, että yhteenlaskettuna kahden vaalipiirin poikkeavat tulokset kumoavat toisensa, ja jytkyvaalien 2011 tulos koko Savo-Karjalassa oli lähellä valtakunnallista tulosta. Suurimmaksi eroksi jäi perussuomalaisten kannatuksen muuta maata suurempi lisäys sekä keskustan ja kristillisdemokraattien muuta maata suurempi kannatuksen vähennys.
Savo-Karjalan vaalipiirin suurin puolue on vaalipiirien yhdistämisen jälkeen ollut keskusta. Perussuomalaiset on molemmissa vaaleissa ottanut kakkospaikan ja SDP kolmannen. Kokoomus on neljäntenä perässään vihreät ja vasemmisto.
Puolueiden kannatuksen muutokset vuoden 2019 eduskuntavaaleista vuoden 2022 aluevaaleihin poikkeavat toisistaan Savo-Karjalassa ja koko maassa. Vihreät ja perussuomalaiset saivat pienemmän ja muut puolueet suuremman ääniosuuden aluevaaleissa kuin eduskuntavaaleissa sekä Savo-Karjalassa että valtakunnallisesti, mutta kokoomus eteni huomattavasti vähemmän ja vihreät hävisivät huomattavasti enemmän Savo-Karjalassa kuin valtakunnallisesti. Vasemmistoliitto ja SDP saivat aluevaaleissa merkittävästi suuremman kannatuksen lisäyksen Savo-Karjalassa kuin valtakunnallisesti.
Savo-Karjalan vaalipiirissä on kaksi hyvinvointialuetta ja kaksi keskuspaikkakuntaa. Pohjois-Savossa on lähes 250 000 asukasta, 19 kuntaa ja sen keskuspaikka on Kuopio, Pohjois-Karjalassa on reilut 160 000 asukasta, 13 kuntaa ja sen keskuspaikka on Joensuu.
Pohjois-Savon asukasmäärä on viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt 1,8 prosenttia. Kaikkien kuntien asukasluku on viidessä vuodessa laskenut lukuun ottamatta Kuopiota, jossa asukasmäärä on kasvanut 3,2 prosenttia.
Pohjois-Karjalan asukasmäärä on viidessä vuodessa supistunut 2,6 prosenttia. Asukasluku on kasvanut vain Joensuussa (+1,9 prosenttia) ja sen naapurissa Kontiolahdella (+1,5).
Vasemmistoliiton vaaliasetelmat Savo-Karjalan vaalipiirissä
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiiristä valittiin 15 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai keskustan Hanna Huttunen. Hänen vertauslukunsa oli 12 614,8 joka vastasi 5,7 prosenttia annetuista äänistä. Vasemmiston varakansanedustaja Laura Meriluoto löytyy sijalta 22. Hänen vertauslukunsa oli 7 954,0 joka vastasi 3,6 prosenttia äänistä.
Pohjois-Karjalasta ei milloinkaan valittu vasemmistoliittolaista kansanedustajaa, mutta Pohjois-Savosta on aina valittu yksi tai kaksi ehdokasta vasemmiston listoilta. Viimeksi kaksi vasemmistokansanedustajaa valittiin vuoden 2003 vaaleissa.
Vasemmistoliiton ainoakin paikka Pohjois-Savossa oli vaarassa vuonna 2011, jolloin vasemmiston ehdokkaan sijoitus oli yhdeksäs yhdeksän kansanedustajan vaalipiirissä. Savo-Karjalan 16 kansanedustajan vaalipiirissä sijoitus oli jo varmempi, Matti Semin sijoitus oli 14. Viime vaaleissa vaalipiiri sai enää 15 kansanedustajaa, mutta vasemmiston Semi meni varmasti läpi sijalta 11.
Viime vaaleissa Matti Semi lisäsi äänimääräänsä merkittävästi, mutta hyvään tulokseen vaikutti myös vetovoimainen ehdokaslista, jonka ehdokkaista kolmasosa sai yli tuhat ääntä.
Mahdollisuuksia toiseen kansanedustajan paikkaan on vielä näissä vaaleissa pidettävä vähäisenä. Aluevaalit onnistuivat kyllä erinomaisesti, ääniosuus nousi 8 prosenttiin. Edellytyksiä vasemmiston ääniosuuden kasvulle lisää myös se, että sosiaalidemokraattien ääniharava Merja Mäkisalo-Ropponen (8 248 ääntä eduskuntavaaleissa 2019) jättää eduskunnan, ja moni Mäkisalo-Ropposta äänestäneistä tutkii varmasti tarkkaan vasemmistoliitonkin listaa. Kansanedustajien äänistä merkittävä osa on henkilökohtaisia, eivätkä periydy puolueelle.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Savo-Karjalassa
Vasemmistoliiton ääniosuus Pohjois-Savon vaalipiirissä oli aina korkeampi kuin vasemmiston valtakunnallinen ääniosuus. Vuonna 1991 Pohjois-Savon vaalipiiri oli ääniosuudella laskien neljänneksi suurin vaalipiiri ja vuonna 2011 seitsemänneksi suurin.
Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vasemmiston ääniosuus oli aina alhaisempi kuin vasemmiston valtakunnallinen ääniosuus. Vuonna 1991 ja vuonna 2011 Pohjois-Karjalan vaalipiiri oli ääniosuudella laskien vasemmistoliiton 12. suurin vaalipiiri. Vaalipiirejä oli noina vuosina 14.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiiri oli ääniosuudella laskien vasemmistoliiton yhdeksänneksi suurin ja äänimäärällä laskien kahdeksanneksi suurin vaalipiiri.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Savo-Karjalassa näytti tosi huolestuttavalta vuoteen 2011 asti. Kun vasemmiston kannatus alueella oli vuonna 1995 korkeampi kuin vasemmistoliiton valtakunnallinen kehitys, oli se vuonna 2011 peräti 1,4 prosenttiyksikköä valtakunnallista kannatusta alempi. Vuonna 2015 vasemmistoliiton kannatus Savo-Karjalan vaalipiirissä oli enää 1,2 prosenttiyksikköä valtakunnallista kannatusta pienempi ja 2019 enää prosenttiyksikön valtakunnallista kannatusta jäljessä.
Savo-Karjalan vasemmisto lähtee eduskuntavaaleihin hyvistä asemista. Ehdokaslistalla on kokemusta ja paljon uusia ehdokkaita. Kansanedustajan paikka tuntuu varmalta, ja kannatuksen koheneminen myös Pohjois-Karjalassa lujittaa luottamusta siihen, että toinen kansanedustajan paikka voitetaan – ellei aivan heti – ennen pitkää.
Savo-Karjalan vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa
Savo-Karjalan vasemmistoliitto on asettanut eduskuntavaaleihin täydet 15 ehdokasta:
Adam Al-Sawad, Kuopio (uusi ehdokas); Leena Heikkinen, (uusi) Liperi; Maura Häkki, (uusi) Joensuu; Heikki Korppi, (uusi) Kuopio; Niina Laitinen, (uusi) Siilinjärvi, Maija Kuivalainen, (uusi) Joensuu; Markku Maasilta, (uusi) Joensuu; Ilkka Malinen, (uusi) Heinävesi, Laura Meriluoto, (2 177 ääntä eduskuntavaaleissa 2019) Kuopio; Minttu-Maarit Mustanoja, (uusi) Kuopio; Tiina Niskanen, (uusi) Sonkajärvi; Rauno Pikkarainen, ( 976) Kiuruvesi; Juha Pitkänen, (661) Tuusniemi; Matti Semi, (3 468) Varkaus ja Petteri Tahvanainen, (844 ääntä 2015 eduskuntavaaleissa) Joensuu.
Moni viime kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon kansanedustajaehdokkaista valittiin Laura Meriluoto, Matti Semi, Rauno Pikkarainen ja Juha Pitkänen, vara-valtuutetuiksi Heikki Korppi ja Tiina Niskanen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon kansanedustajaehdokkaista valittiin Petteri Tahvanainen ja Maija Kuivalainen.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi
Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä
uutiskirje 