Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on huolissaan Suomeen kehittyneistä työmarkkinoista, joissa opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja suorittavia nuoria hyödynnetään halpana tai ilmaisena työvoimana.
Asia nousi jälleen keskusteluun Helsingin Sanomien julkaistua sunnuntaina jutun, siitä, miten viestintätoimisto Ellun Kanat järjestelmällistä käyttää harjoittelijoita.
– Työelämään astumisen kynnyksellä olevia nuoria käytetään hyväksi yritysten voiton tavoittelun nimissä. Palkattomia harjoitteluja mainostetaan avaimena työelämään, mutta toive jalan oven väliin saamisesta voi olla täysin turha, jos harjoittelujakson jälkeen tilalle otetaan toinen harjoittelija palkkakustannusten minimoimisen takia, Honkasalo sanoo.
Kova kilpailu
Honkasalo toteaa kilpailun harjoittelupaikoista olevan kovaa.
– Monien valmistuminen viivästyy mahdollisuuksien ollessa kiven alla, jolloin harjoitteluihin on suostuttava myös palkatta, Honkasalo kuvailee.
– Samaan aikaan työnantajien vaatimustaso on kasvanut, ja harjoittelupaikkojen kuvauksissa edellytetään osaamista ja taitoja, joita edes pitkään työelämässä olleilla ei välttämättä ole.
Laatu vaihtelee
Honkasalo muistuttaa harjoittelujaksojen laadun vaihtelevan, sillä osa opiskelijoista pääsee oikeasti harjoittelemaan ja saa ohjausta, kun taas toiset päätyvät tekemään samoja töitä kuin muutkin työntekijät, mutta huomattavasti matalammalla palkalla tai jopa kokonaan ilman palkkaa.
– Eri alojen opiskelijat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa opintoihin kuuluvien harjoittelujaksojen palkkauksessa. Palkattomat harjoittelut keskittyvät erityisesti naisvaltaisille sote-aloille, mutta Ellun Kanojen esimerkki kertoo siitä, että ilmiö on yleinen muuallakin, hän sanoo.
– Juuri nyt ollaan eduskunnassa uudistamassa työsuhteen määritelmän tarkentamista, jotta työsuhdetta ei voisi naamioida yrittäjyyssuhteeksi tai muuksi toimeksiannoksi. Olisikin tarpeen arvioida myös se, miten ehkäistään työsuhteen naamioiminen harjoitteluksi, toteaa Honkasalo.