Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Poliittiset voimasuhteet Satakunnan vaalipiirissä
Satakunnan vaalipiirissä – ennen vuoden 1999 vaaleja Turun läänin pohjoisessa vaalipiirissä – työväenpuolueet ja porvarilliset puolueet ovat olleet pitkään suunnilleen yhtä vahvoja. Milloin vasemmistopuolueilla on ollut enemmän kansanedustajia, milloin oikeistopuolueilla, elleivät paikat ole menneet tasan. Vuosien 2003–2015 vaaleissa porvaripuolueet olivat niskan päällä, mutta viime vaaleissa kansanedustajien paikat menivät jälleen tasan. Porvarilliset puolueet toki saivat reilusti yli puolet äänistä.
Työväenpuolueiden vahva asema Satakunnassa voi osittain selittyä teollisuustyöläisten suurella osuudella työllisistä. Vertailukelpoisia tilastoja eri alojen työllisten määrästä ei löydy ennen vuotta 2007. Tilastokeskuksen tietojen mukaan 18 prosenttia työllisistä koko maassa oli vuonna 2007 teollisuuden palkkalistoilla, vuonna 2020 enää 13 prosenttia, vähennystä viisi prosenttiyksikköä. Satakunnassa teollisuuden osuus työllisistä oli 25,6 prosenttia vuonna 2007 ja 20 prosenttia vuonna 2020.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.
Satakunnassa poliittisten voimasuhteiden muutos oli rajumpi kuin maassa keskimäärin. Perussuomalaiset nostivat ääniosuuttaan peräti 18,4 prosenttiyksiköllä, demarien tappio oli 5,5 prosenttiyksikköä, kokoomuksen 3,9 ja keskustan 8,6 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaiset nousi ensimmäistä kertaa jonkin vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ykköspuolueen asema säilyi vain yhden vaalikauden, sillä vuoden 2019 SDP otti ykköspuolueen aseman takaisin.
Taulukko 2. Hallituspuolueiden kannatus on Satakunnassa reilusti korkeampi kuin oppositiopuolueiden.
Satakunnan vaalipiiristä valittiin vuoden 1991 eduskuntavaaleissa 12 kansanedustajaa, vuodesta 2015 enää kahdeksan. Vaalipiirin kansanedustajien lukumäärän lasku johtuu osin siitä, että vuoden 1991 vaalien jälkeen on peräti 10 satakuntalaista kuntaa siirretty Pirkanmaan vaalipiiriin. Vanhan Satakunnan maakunnan itäraja oli aikoinaan Tammerkoskessa.
Yli puolet Satakunnan asukkaista on keskittynyt sen kahteen suurimpaan kaupunkiin; Porissa asuu 39 prosenttia ja Raumalla 18 prosenttia maakunnan asukkaista. Vasemmistoliitto saa puolet vaalipiirin äänistään Porista.
Yksi paikka on todennäköinen, vaan ei varma
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Satakunnasta valittiin kahdeksan kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai SDP:n ehdokas Heidi Viljanen. Hänen vertauslukunsa oli 10491,7. Tuo vertausluku vastaa 8,36 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Ensimmäinen valitsematta jäänyt oli keskustan Mikko Uusitalo. Hänen vertauslukuaan 10439,0 vastaava ääniosuus oli 8,32 prosenttia. Sijalle 13 tuli vasemmiston Raisa Ranta. Hänen vertauslukunsa 6217,5 antoi ääniosuuden 4,95 prosenttia. Vasemmiston toinen kansanedustajan paikka Satakunnassa on siten varsin pitkän matkan päässä.
Satakunnan vaalipiirissä on eduskuntavaalien toiseksi korkein äänikynnys. Vasemmistoliiton kansanedustajan paikkaa Satakunnassa horjuttaa istuvan kansanedustajan, vuodesta 2011 kansanedustajana toimineen Jari Myllykosken päätös olla asettumatta ehdolle. Istuvalla kansanedustajalla on aina sellaisia ääniä, jotka ovat henkilökohtaisia eivätkä jää puolueelle kansanedustajan jättäessä paikkansa. Myllykoski sai viime eduskuntavaaleissa 4 001 ääntä, 3,2 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä ja 32,2 prosenttia vasemmiston äänistä.
Aluevaalien tulokset antavat kuitenkin uskoa siihen, että Satakunnan vasemmisto pitää kansanedustajan paikkansa. Jari Myllykoski ei ollut ehdokkaana aluevaaleissa, mutta siitä huolimatta vasemmiston ääniosuus Satakunnassa oli 9,7 prosenttia.
Luottamusta siihen, että vasemmisto pitää paikkansa Satakunnassa lisää myös se, että vuoden 2021 kuntavaaleissa puolue sai 10,1 prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä, vaikka Myllykoski oli ehdokkaana viiden tuhannen asukkaan Nakkilassa.
Jari Myllykoski ei ole ainoa Satakunnan istuvista kansanedustajista, joka ei asetu kevään vaaleissa ehdokkaaksi. Sosiaalidemokraattien ääniharava, 10 430 ääntä viime vaaleissa saanut Kristiina Salonen jättää paikkansa eduskunnassa. Kuten jo Myllykosken kohdalla todettiin, ovat monet kansanedustajain saamat äänet henkilökohtaisia, eivätkä automaattisesti periydy puolueelle. On todennäköistä, että monet sosiaaliohjaaja Kristiina Salosta äänestäneet kansalaiset ennen äänestyspäätöstään tutkivat tarkkaan myös vasemmistoliiton ehdokaslistaa.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Satakunnassa
Satakunnassa valittiin kaksi vasemmistokansanedustajaa vielä vuoden 1999 vaaleissa, sen jälkeen yksi kansanedustaja. Vaalipiiristä valittiin 12 kansanedustajaa vuonna 1991, nykyään vain kahdeksan.
Satakunnassa vasemmiston ääniosuus oli laskukierteessä vuoden 1999 vaaleista lähtien ja alitti kymmenen prosenttia ensimmäisen kerran vuoden 2015 vaaleissa. Viime vaaleissa tappiokierre katkesi.
Ääniosuudella mitaten vasemmiston kannatus on Satakunnassa ollut kaiken aikaa korkeammalla tasolla kuin vasemmistoliiton kannatus koko maassa. Satakunnan vasemmisto on eduskuntavaaleissa saanut keskimäärin 12,7 prosenttia vaalipiirinsä äänistä. Vain Oulun ja Lapin vaalipiireissä eduskuntavaalien ääniosuuden keskiarvo on ollut korkeampi.
Vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa
Satakunnan vasemmisto asettaa eduskuntavaaleihin täydet 14 ehdokasta:
Mika Aho, Pori (uusi ehdokas); Saana Hannula, Pori (uusi); Lotta Hatakka, Rauma (uusi); Jukka Heinonen, Pori (uusi); Jaakko Jäntti, Pori (271); Jenni Jäntti, Pori (uusi); Mikko Kaunisto, Huittinen (uusi); Janne Koivisto, Kankaanpää, (uusi); Sanna Nylander, Rauma (uusi); Raisa Ranta, Pori (3 425); Eero Rantala, Nakkila (uusi); Petri Salminen, Eura (489); Milka Tommila, Pori (707) ja Rami Virtanen, Pori (606).
(Ehdokaslista päivitetty 26.1.2023)
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Raisa Ranta, Mika Aho, Milka Tommila ja Petri Salminen valittiin aluevaltuustoon, Jukka Heinonen, Eero Rantala ja Lotta Hatakka valtuuston varajäseniksi.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi
uutiskirje 