Valtiovarainministeriö täsmensi torstaina näkemystään tulevien vaalikausien sopeutustarpeesta. Ministeriön julkistaman virkamiespuheenvuoron mukaan julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sopeutuksesta 6 miljardia tulisi tehdä seuraavalla vaalikaudella ja 3 sitä seuraavalla.
Mitään leikkauslistoja VM:n virkamiehet eivät puheenvuorossaan luettele, mutta heidän mukaansa Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa.
Suomen julkinen talous tulisi virkamiespuheenvuoron mukaan saattaa tasapainoon vauhdittamalla talouskasvua uudistusten avulla sekä suorilla sopeutustoimilla eli menosäästöillä ja veronkiristyksillä.
Ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara kapenee, puheenvuorossa varoitetaan. Julkisen talouden vahvistamisen lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia sopeutustoimia. Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.
Taustalla on se, että Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien.
”Umpikuja uhkaa, hyvinvointi heikkenee”
Puheenvuorossa varoitetaan, että ilman talouspolitiikan merkittävää muutosta velkasuhteen kasvu jatkuu 2020-luvulla ja ylittää sadan prosentin tason noin 15 vuoden kuluttua.
Ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara, eli hallituksen mahdollisuudet toteuttaa valitsemaansa talouspolitiikan linjaa, kapenee. Jos korjaavat toimenpiteet viipyvät pitkään, voidaan joutua tilanteeseen, jossa markkinapaine alkaa ohjata politiikkavalintoja, virkamiehet varoittavat.
”Julkisen talouden umpikujan uhka on syytä ottaa vakavasti”, raportissa todetaan.
Tehtävää vaikeuttaa se, että Suomen julkisen talouden menot ovat kasvaneet noin 54 prosentin tasolle bruttokansantuotteeseen suhteutettuina. Lähes puolet menoista on sosiaaliturvamenoja.
”Taloudellisen hyvinvoinnin on syytä odottaa kasvavan, mutta sopeutustoimet ja uudistukset voivat heikentää monien hyvinvointia lyhyellä aikavälillä. Ilman niitä olisi kuitenkin edessä vielä suurempaa vahinkoa ja kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin myöhemmin”, virkamiehet perustelevat jättisopeutusta.
Verotusta on kiristettävä
Sopeutus edellyttää myös verotuksen kiristämistä. Kokonaisveroasteen ei silti välttämättä tarvitse juurikaan nousta, koska ilman uusia toimia sen ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Kokonaisveroasteen laskun syynä on valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentyminen, puheenvuorossa huomautetaan.
Siinä torjutaan työn verotuksen kiristäminen. Sen sijaan alennettuja arvonlisäverokantoja tulisi korottaa tai alennukset poistaa kokonaan.
Yritysverotuksen lainsäädäntö on virkamiesten mukaan osin jäänyt ajasta jälkeen ja se on saatettava ajan tasalle. Osinkoverotusta tulisi uudistaa järjestelmän neutraalisuuden lisäämiseksi.
Työttömyysturvaa uudistettava
Puheenvuorossa perätään myös ”rakenteellisia uudistuksia”, joilla tulisi tavoitella työvoiman joustavaa liikkumista sinne, missä se on tuottavimmassa käytössä, työvoiman tarjonnan, työvoiman työkyvyn ja osaamisen vahvistamista sekä työperäisen maahanmuuton esteiden vähentämistä.
Rakenteellisten uudistustenkin osalta on selvää, ettei uudistaminen ole kivutonta, raportissa myönnetään.
Työttömyysturvaa virkamiehet uudistaisivat esimerkiksi sitomalla päivärahakauden enimmäiskeston työssäolon pituuteen sekä luopumalla erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista. Myös ”pitkät, passiiviset sairauspäivärahakaudet” pitäisi uudistaa.
Työllistämiseen liittyviä riskejä ehdotetaan vähennettäviksi laajentamalla yleissitoviin työehtosopimuksiin liittyvää joustavuutta.
Korkeakouluihin puheenvuorossa esitetään lukukausimaksuja.
uutiskirje 