Melkein puolella ihmiskunnasta eli 3,6 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään turvallista käymälää ja peseytymistilaa. Näin siitä huolimatta, että YK julisti vuonna 2013 marraskuun 19. päivän Maailman käymäläpäiväksi ja asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla maailman ihmisillä olisi turvallinen vessa.
Tämän vuoden käymäläpäivänä voitiin todeta, että tavoitteen saavuttaminen on hyvin epävarmaa. Tällä hetkellä joka päivä yli 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee ripuliin, joka johtuu likaisesta vedestä ja huonosta hygieniasta. Huono hygienia selittää esimerkiksi koleran, lavantaudin ja polion leviämistä. Se edistää lyhytkasvuisuutta ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen syntymistä.
Maailmanlaajuisesti joka kolmannella koululla ei ole asianmukaisia käymälöitä ja 23 prosentilla kouluista ei ole minkäänlaisia vessoja. Ilman kunnollisia saniteettitiloja monet koulutytöt joutuvat jäämään kotiin kuukautistensa ajaksi tai kokonaan.
Noin 900 miljoonaa ihmistä joutuu ulostamaan ulkosalla – tienvierillä, pusikoissa tai avovesien äärellä, katuojissa tai tunkioilla.
Vesi- ja viemäripalveluiden puute on johtanut myös siihen, että vuonna 2020 lähes puolet globaalisti tuotetusta kotitalousjätteestä päästettiin ympäristöön käsittelemättömänä. Sen seurauksena vähintään kymmenen prosenttia maailman väestöstä syö ruokaa, jota on kasvatettu jätevedellä kastelemalla.
Maailman käymäläpäivänä haluttiin kiinnittää huomiota sanitaatiokriisin vaikutukseen pohjavesiin. Puutteelliset hygienia- ja viemäripalvelut levittävät ihmisjätettä jokiin, järviin ja maaperään, joista se päätyy saastuttamaan maanalaisia vesivarantoja. Ongelma on kahdella tavalla näkymätön: ensinnäkin saastuminen tapahtuu maan alla, toiseksi se tapahtuu maailman köyhimmille ja syrjäytyneimmille yhteisöille.