Vasemmistoliiton kansanedustajista seitsemän äänesti potilasturvallisuuslain puolesta, viisi vastaan ja neljä oli poissa äänestyksestä. Laki hyväksyttiin viisituntisen keskustelun jälkeen äänin 109-38.
Vastaan äänestäneet olivat Katja Hänninen, Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Jari Myllykoski ja Suldaan Said Ahmed.
Heistä Kontula kertoi jo aiemmin päivällä äänestävänsä vastaan.
Äänestyksestä poissa olleista Pia Lohikoski kertoi ennen äänestystä olevansa läsnä eduskunnassa, mutta jättävänsä äänestämättä. Hänen mukaansa vasemmistoliitto sai suojelutyölakia neuvoteltua paremmaksi, mutta ei äänestä hallituksen esityksen puolesta, ”koska mielestäni tämä voi avata vaarallisen reitin lakko-oikeuden tuleville heikentämisille”.
”Ay-taustaisena toimijana en voi äänestää työntekijöiden työtaisteluoikeuden heikentämisen puolesta”, Lohikoski perusteli Facebookissa ennen äänestystä.
”En silti äänestä puolueeni edustajien neuvottelemaa kompromissia vastaan. Solidaarisuudesta omaa eduskuntaryhmääni kohtaan olen siis poikkeuksellisesti poissa äänestyshetkellä salista, enkä paina jaa tai ei.”
Ennen ei ole kieltäydytty suojelutyöstä
Vasemmistoliiton Merja Kyllösen mukaan tilanne on työmarkkinoiden näkökulmasta poikkeuksellinen, koska aiemmin ei ole kieltäydytty suojelutyön tekemisestä, joka on ollut yksi työtaistelutoimien kirjoittamattomista säännöistä: tehdään suojelutyötä, ja ihmishenkiä ei vaaranneta.
Potilasturvallisuuslaissa ei ole lakko-oikeuden rajoittamisesta kysymys, Kyllönen sanoi päivän keskustelussa.
– Tässä on tarkoitus viimesijaisena keinona mahdollistaa suojelutyö ja edellyttää suojelutyöstä neuvottelemista semmoisessa tilanteessa, jossa ovat vastakappaleet niin vahvasti toistensa kimpussa, että myöskin hengen ja terveyden turvaaminen unohtuu.
– Tätä lainsäädäntöä ei voida käyttää ennen kuin on hoidettu ne velvollisuudet, mitä niin työntekijäjärjestöille kun työnantajallekin kuuluu. Pitää pystyä rakentamaan kokonaisuus siitä lähtökohdasta, että yhdenkään ihmisen henki ja terveys eivät vaarannu sen takia, että ihmiset käyttävät lakko-oikeuttaan, joka on yksi perusoikeus.
Lakkoilla voi, muttei vaarantaa henkeä
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) korosti, että lakko-oikeudesta on rajattu pois vain hengen suojelemisen kannalta kriittisimmät alat, kuten ensihoito, tehohoito ja synnytykset.
– Lakkoilla voi, mutta työtaisteluoikeudella ei saa vaarantaa ihmisten henkeä ja terveyttä. Tässä tilanne on hyvin poikkeuksellinen, koska lakonuhka kohdistuu tehohoitoon ja suojelutyöstä ei ole päästy sopimukseen. Puhumme nyt kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista potilaista, joita ei voida siirtää teho-osastolta muualle ilman että henki ja terveys vaarantuvat.
– Sääntely ei puutu perustuslain turvaaman työtaisteluoikeuden ydinalueelle. Tämä ei siis ole lakonkieltämislaki, Ojala-Niemelä tiivisti valiokunnan yksimielisen kannan.
Käräjäoikeus kielsi kotihoidon lakon
Helsingin käräjäoikeus kielsi kesken eduskuntakeskustelun Tehyn ja Superin suunnitteleman Helsingin eteläiseen kotihoitoon kohdistuvan lakon, jonka oli tarkoitus alkaa huomenna tiistaina.
Ennen tätä uutista Merja Kyllönen sanoi, että Helsingissä on arvioitu vuokratyövoiman mahdollisuutta, ostopalveluita ja erityisiä järjestelyitä.
– Siitä huolimatta arviolta 200–300 ehdottoman välttämätöntä asiakaskäyntiä jäisi päivässä toteuttamatta. Väitän, että siinä joukkueessa on ihan varmasti heitä, joilla on viimesijaista lääkitystä ja tarve aidosti saada hoitoa, jotta elämä ja henki pystytään varmistamaan.
Kyllönen myönsi, ettei kukaan ole eduskunnassa ilomielin edistämässä kyseistä lakia.
– Mutta perusoikeuksista, kun puntaroidaan asioita, henki ja terveys asettuvat kaiken edelle.
Työriidan sovittelua jatketaan tiistaina.