Suomi ja suomalaiset pärjäävät jatkuvasti erilaisissa vertailuissa maailmalla. Nyt amerikkalainen Time-lehti on valinnut presidentti Tarja Halosen maailman kymmenen parhaan naisjohtajan joukkoon.
Listan kärjessä oli kesällä johtoon noussut Australian ensimmäinen naispääministeri Julia Gillard ja kakkosena Islannin pääministeri Johanna Sigurdardottir. Halonen oli listalla kahdeksantena.
Lehti perusteli Halosen sijoitusta tavalla, joka todennäköisesti saa ainakin kateellisimmat suomalaiset terhakoitumaan tai etsimään virheitä perusteluista. Toisaalta tämän kaltaiset luokitteluthan ovat aina enemmän viihdettä kuin ryppyotsaista analysointia.
Halosta mollaavat vastustajat eivät varmaan pidä siitä, että amerikkalaislehti antaa presidentillemme pisteet ennen muuta siitä, että hän on ”helsinkiläisessä työläisperheessä kasvaneena noussut politiikan huipulle solmimalla tiiviit suhteet ammattiyhdistyksiin ja kansalaisjärjestöihin”.
Nämä avut ovat tarpeen seuraavallakin presidentillä.
Presidenttipeli on jo täydessä vauhdissa, vaikka yhtäkään ehdokasta ei ole vielä nimetty. Demarit ottivat pelikentän hetkeksi haltuunsa kyselemällä kansalaisilta sopivia ehdokkaita seuraavaksi Mäntyniemen asujaksi. Kysely osoitti tilanteen olevan SDP:n kannalta hankala. Jo etukäteen toki oli tiedossa, että kansalaiskysely ei demarien tuskaa helpota: itsestään selvää koko kansaan vetoavaa ykkösehdokasta ei kerta kaikkiaan ole.
Tällaisessa tilanteessa voisi olla viisasta ryhtyä miettimään laajempiakin yhteistyökuvioita. Jäsenkirja ei nimittäin välttämättä enää ratkaise, kun kansalaiset päättävät seuraavasta presidentistä.