Suomen ja Ruotsin tie sotilasliitto Natoon näytti oikenevan sen jälkeen, kun maat allekirjoittivat kesäkuun lopulla Naton Madridin huippukokouksessa sopimuksen, jonka myötä Turkki puoltaa maiden jäsenyyttä.
Itse sopimus oli Naton ehdotus ja sen allekirjoittaminen sotilasliiton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kätilöimä.
Suomen kannalta yhteisymmärrysasiakirjan ehdot ovat kovat.
Niiden mukaan ”Suomi ja Ruotsi ulottavat täyden tukensa Turkille sen kansallisen turvallisuuden uhkia vastaan”. Maat ilmoittavat, että ne eivät tue Pohjois-Syyriassa toimivaa kurdien vasemmistolaista puoluetta PYD:tä, sen sotilaallista siipeä YPG:tä tai Turkissa FETO:ksi kutsuttua güleniläistä liikettä.
Lisäksi Suomi ja Ruotsi sitoutuvat estämään Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja kaikkien siihen liittyvien tai sen innoittamien henkilöiden ja verkostojen toiminnan.
Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan iloitsikin tuoreeltaan siitä, että ensi kertaa Nato-yhteyksissä YPG ja PYD luokitellaan terroristijärjestöiksi.
Sopimuksen allekirjoittaneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan muotoilu ei ehkä ole ”maailman täydellisin”.
– Mutta muotoilu, jossa ei listata uusia järjestöjä terroristilistalle ja sitten Turkki toisaalta sai näiden järjestöjen nimet siihen yhteyteen, jossa todetaan, että Suomi ja Ruotsi ei näille anna tukea niin kuin ei tähän mennessäkään anna, Haavisto selitti.
Suomen edustajana asiakirjan on allekirjoittanut ulkoministeri Haavisto. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson on julkisesti sanonut, että asiakirjassa on kohtia, joita vasemmistoliitto ei voi eikä ole hyväksynyt.
”Tarvittavat askeleet lain muuttamiseen”
Suomi ja Ruotsi sitoutuvat myös ”konkreettisiin askeliin”, joissa ne lupaavat kaikki hallinnon tasot käsittävää terrorismin vastaista yhteistyötä, myös tiedustelupalveluiden välillä.
Samalla Suomi lupaa sopimuksessa “ottavansa kaikki tarvittavat askeleet kiristääkseen edelleen kotimaista lainsäädäntöään tätä varten”.
Mielenkiintoinen on myös sitoumus, jonka mukaan Suomi ja Ruotsi käsittelevät avoimena olevat Turkin karkotus- ja luovutuspyynnöt terroristiepäillyistä nopeasti ja perusteellisesti ”ottaen huomioon Turkin tuottaman informaation, todistusaineiston ja tiedustelutiedon”.
Lisäksi perustetaan yhteinen pysyvä mekanismi, joka mahdollistaa karkotukset ja turvallisuusyhteistyön. Sen toimintaan osallistuvat maiden ulko-, sisä- ja oikeusministeriöt sekä turvallisuus- ja tiedustelupalvelut.
Turkki iloitsee sopimuksesta
Huomiota herättäviä ovat myös ilmaisunvapauteen liittyvät kohdat. Sopimuksen mukaan ”Turkki, Suomi ja Ruotsi sitoutuvat taistelemaan disinformaatiota vastaan ja estävät kotimaisen lainsäädännön väärinkäytön terroristijärjestön eduksi.”.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistavat edelleen, että niiden välillä ei ole minkäänlaisia aseidenvientikieltoja. Jatkossa aseita kaupataan ”liittolaisten solidaarisuuden” ja Naton perussopimuksen 3. artiklan mukaisesti.
Artiklan nojalla Naton jäsenet kehittävät yhteistä kykyä vastustaa aseellista hyökkäystä. Suomi hyväksyykin sen, että asevienti vastaa ”uusia sitoumuksia liittolaisille sekä heijastaa niiden statusta Naton jäseninä”.
Turkin presidentinkanslia iloitsikin tuoreeltaan saaneensa Suomelta ja Ruotsilta sen mitä halusi.
Maan valtamedioiden julkaisemissa listoissa sopimusta tulkitaan niin, että Naton uudet tulokkaat sitoutuvat nyt kansallisen lainsäädäntönsä ja käytäntöjensä muuttamisen.
Turkissa katsotaan myös, että kyseeseen tulevat kouriintuntuvat toimet terroristien luovuttamiseksi ja tähän liittyvien kahdenvälisten sopimusten valmistelemiseksi. Tähän kuuluu myös ”Turkin vastaisen terrorismipropagandan estäminen”.
Uusi kiristys alkoi jo
Allekirjoitusten jälkeen Turkki aikoo vahtia sitoumusten toimeenpanoa.
Presidentti Erdoğan ehtikin aloittaa jo uuden kiristyksen. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin on muutettava lakejaan ja luovutettava terroristeiksi leimattuja henkilöitä Turkkiin.
Erdoğanin mukaan Turkki on saanut Suomelta ja Ruotsilta vakuutuksen siitä, että ”terroristinen propaganda Turkkia vastaan loppuu ja loppuu pysyvästi”.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Akif Çağatay Kılıç on jo sanonut julkisuudessa, että maiden välinen asiakirja on vasta alku.
– (Muistion) toimeen panematta jättäminen maksaa paljon enemmän kuin sen toteuttaminen. Jos luottamus menetetään, sanoillanne ei ole mitään merkitystä, kansanedustaja täräytti.
Kansa ei hyväksy myönnytyksiä
Suomessa sopimusta tulkitaan toisin.
Presidentti Sauli Niinistö myöntää, että Turkin kanssa on nyt sovittu vain Naton liittymispöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ratifiointi on vielä eri asia.
– On mentävä askel kerrallaan, tämä on sellainen tilanne, Niinistö pohtii.
Samalla hän korostaa, että mitään sopimuksia karkotuksista ja luovutuksista ei ole tehty.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto väittää, ettei paperissa sitouduta lainsäädännön muutoksiin.
Naton huippukokouksen alla Helsingin Sanomien tekemän mielipidemittauksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei tahdo, että Suomi muuttaa Turkin asettamien ehtojen takia lainsäädäntöään tai luopuu periaatteistaan, jos se mahdollistaa Nato-jäsenyyden.
Stoltenberg katsoo lakien muuttuvan
Uusia ongelmia voikin syntyä siitä, että Suomen ulkopoliittinen johto on kuitannut julistuksen, jonka tulkinnasta on ainakin tässä vaiheessa eriäviä tulkintoja. Natossa näkemys on selvä.
Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat sitoutuneet lainsäädäntönsä muuttamiseen.
Presidentti Erdoğan onkin väittänyt Ruotsin jo luovuttaneen ihmisiä Turkkiin. Erdoğanin tiedotuspäällikön Fahrettin Altun puolestaan sanoo, että Suomi olisi antanut kirjallisia lupauksia tiettyjen henkilöiden luovuttamisesta.
Ruotsissa sanomalehti Dagens Nyheter kertoo, että Ruotsin turvallisuus- ja tiedustelupalvelu Säpolla olisi noin kymmenen hengen lista luovutettavista henkilöistä.
Sauli Niinistön mukaan Suomelle ei ole tullut uusia luovutuspyyntöjä.
Myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on vakuuttanut, ettei Ruotsi luovuta kansalaisiaan.
Turvallisuusviranomaisten valvonta kuitenkin toimii. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan viraston tarkkailussa on terrorismin torjunnan kohteina useita PKK:hon kytköksissä olevia henkilöitä. Pelttari katsoo myös, että terrorismilainsäädäntöä Suomessa olisi syytä uudistaa osana kokonaisuutta, johon myös Turkin vaatimukset kuuluvat.
Asiantuntijat erimielisiä
Turkin kanssa solmittu Nato-sopimus herättää hämmennystä myös asiantuntijapiireissä
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Toni Alarannan mukaan pöytäkirja on muotoiltu niin, että eteen voi tulla ongelmia siitä, mitä tulikaan luvattua.
– Paljon riippuu siitä, mitä matkan varrella tapahtuu esimerkiksi Ruotsissa, eli nähdäänkö siellä paljon PKK:n mielenosoituksia tai ottaako Ruotsi kantaa esimerkiksi Syyrian kurdiryhmien puolesta, jos Turkki tekee uhkailemansa operaation kurdialueelle lähiaikoina, Alaranta sanoo.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan on jopa hämmästyttävää, että Turkki suostui varsin yleisluontoiseen sopimukseen.
– Uskon, että Turkki on suostunut sen takia, että se tietää, että keskustelu ei tähän lopu.
Koskenniemi huomauttaa, että sopimuksen testaaminen alkoi saman tien ”eikä ole epäilystä ettei se jatkuisi”.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin puolestaan ryöpyttää sopimusta ankarin sanankääntein.
– Turkille on annettu liian paljon. Terrorismi on aina määriteltävä toimilla, ei tavoitteilla. Ruotsin ja Suomen ei olisi koskaan pitänyt hyväksyä tätä kohtaa, Scheinin sanoo.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan yhteisymmärrysasiakirjassa on sitouduttu kotimaisen lainsäädännön muuttamiseen. Siksi se olisi paras viedä eduskunnan käsittelyyn.
Eduskuntakäsittelyä on esittänyt ainakin vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
Ruotsin vasemmisto vastustaa
Suomessa asuvien kurdien keskuudessa sopimus Turkin kanssa on herättänyt rajua arvostelua.
– Me kurdeina katsomme, että olemmeko taas myyty jonkun asian takia, suomalais-kurdilaisen ystävyysseuran puheenjohtaja Sabah Abbas Ali ryöpyttää.
– Hyvää kurdia ei ole olemassa. Hyvä kurdi on haudassa, Abbas Ali kuvaa Turkin hallituksen linjaa.
Suomea enemmän sopimus on onkin nostattanut arvostelua Ruotsissa.
– Mediatietojen mukaan näyttää siltä, että ulkovalta saa päättää kenet karkotetaan ja mitä ruotsalaisissa lehdissä saa julkaista, vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar on sanonut.
Myös Ruotsin ympäristöpuolue on sopimusta vastaan.
– Disinformaatiota koskevat muotoilut ovat huolestuttavia. Sopimus on epämääräinen ja luo epävarmuutta Ruotsin kurdilaisille järjestöille, puolueen toinen puheenjohtaja Per Bolund sanoo.
”Synkkä päivä Ruotsin historiassa”
Vielä jyrkempi on ollut sitoutumaton, kurditaustainen kansanedustaja Amineh Kakabaveh, joka sanoi sopimuksen olevan moraaliton ja Ruotsin taipuneen tyrannin edessä.
– Tämä on petos Ruotsin hallitukselta, NATO-mailta ja [Naton pääsihteeriltä Jens] Stoltenbergiltä. He pettävät kokonaisen ryhmän, joka vapautti itsensä ja koko maailman Daeshista [Isisistä], Kakabaveh latasi.
Hänen mukaansa kyseessä on synkkä päivä Ruotsin politiikassa.
– Tämä on synkkä päivä Ruotsin poliittisessa historiassa, että me teemme kompromisseja islamilaisen diktatuurin kanssa, joka ei kunnioita ilmaisuvapautta, ei kunnioita vähemmistöjen oikeuksia tai naisten oikeuksia. Kurdit uhrataan kyynisen poliittisen näkemyksen takia. Miksi kurdit uhrataan Nato-jäsenyyden takia? Miksi Ruotsi joustaa Erdoğanin takia Kakabaveh kysyy Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan.
Samaan aikaan, kun poliittinen kiistely Pohjoismaissa jatkuu, on Turkki tuomassa tosiasioita maastoon Pohjois-Syyrian kurdialueilla. Turkin asevoimat iski jo heinäkuun alussa Pohjois- ja Koillis-Syyriaan surmaten useita kurditaistelijoita ja siviilejä.
Pohjois-Syyrian turvallisuustilanne onkin heikentynyt nopeasti Turkin jatkuvan sapelinkalistelun takia.
Juttua muokattu 18.7.2022 klo 20.00. Jutussa kerrottiin aiemmin, että Suomessa Sanna Marinin hallitus olisi kokonaisuudessaan hyväksynyt asiakirjan. Kohta on muutettu muotoon ”Suomen edustajana asiakirjan on allekirjoittanut ulkoministeri Haavisto.”. Lisäksi kappaleeseen on lisätty tieto, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on julkisesti sanonut, että asiakirjassa on kohtia, joita vasemmisto ei voi eikä ole hyväksynyt.