Sauli Niinistön mielestä presidentin valtaoikeuksissa on kyse äänestäjien oikeuksista
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) kiistää, että hän pelaisi presidenttipeliä.
– Minä en osaa hahmottaa, mikä idea tässä on takana. Tässä on kuitenkin eduskuntavaalit ennen. Jos presidentinvaalit olisivat seuraavat vaalit, niin jotenkin käsittäisin. Tässä hypätään spekuloinneissa kolmen vuoden päähän, Niinistö toteaa.
Mutta miksi muuten Niinistö olisi julkisuudessa milloin missäkin roolissa? Jo puolen vuoden ajan Niinistö on jaellut kasvot kurtussa lamanhoito-ohjeita. Viime kuussa hän luisteli taitoluistelun EM-kisojen avajaisissa. Myönteisen julkisuuden kruunasi yllätyshäät.
Presidenttiehdokkuudella spekuloiminen saa Niinistön hieman äreäksi. Peliä pyöritetään Niinistön mielestä mediassa, hänestä itsestään riippumatta.
Paras tapa lopettaa spekulointi olisi sanoa kyllä tai ei. Niinistö haluaa pantata ilmoitustaan.
– En tiedä Suomen historiasta ketään, joka olisi ilmoittautunut presidenttiehdokkaaksi kolme vuotta ennen vaaleja. Minusta tämä on hämmentävää keskustelua.
Äänestäjillä oikeus vahvaan presidenttiin
Hallituksessa valmistellaan perustuslain uudistusta. Presidentin valtaoikeuksien mahdollinen kaventaminen nousee perustuslakiuudistuksen ytimeen.
Niinistön mielestä presidentin valtaoikeuksien kaventaminen olisi ristiriitaista. Hänen mielestään suoralla kansanvaalilla valittavalla presidentillä pitää olla valtaa. Muuten äänestäjiä juoksutettaisiin uurnilla turhaan.
– Presidentin valtaoikeuksien sijaan puhuisin äänestäjien valtaoikeuksista ja niistä noin puolesta miljoonasta kansalaisesta, jotka ilmaantuvat äänestyspaikalle vain presidentinvaaleissa. Jos tässä tilanteessa presidentin valtaoikeudet katoavat, se on ristiriitaista.
Jos presidentin valtaoikeuksia kavennetaan huomattavasti, Niinistö olisi valmis siirtämään presidentin valitsemisen eduskunnan harteille.
– Jos meillä on vain muodolliset valtaoikeudet omaava presidentti, ensimmäinen kysymys on, tarvitaanko sellaista presidenttiä? Toinen kysymys on, kannattaako sellaista presidenttiä varten valjastaa koko valtava vaalikoneisto? Sellaisen presidentin voisi minusta hyvin eduskuntakin valita.
Puhemiehestä tuli unilukkari
Presidentinvaalien alla Niinistö luonnehti, että presidenttinä hän esiintyisi kansakuntaa herättelevänä unilukkarina.
Nyt näyttää, että kansakunnan virallisena omatuntona voi esiintyä myös puhemiehen paikalta. Niinistö on ottanut kansantaloudellisen profeetan roolin. Hän esiintyy haastatteluissa mielellään kaukonäköisenä ex-valtiovarainministerinä.
– Olen saanut moitteita esiintymisistäni. Olen saanut myös kiitosta. Parikin perhettä on kertonut, että ovat välttäneet kahden asunnon loukun antamieni haastattelujen ansiosta. Olen kauhean tyytyväinen, jos näkemyksilläni on ollut tällaisia vaikutuksia.
Niinistöllä on vaikeuksia hyväksyä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen talouspolitiikkaa. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) huoleton suhtautuminen valtion velan ottamiseen kauhistuttaa puhemiestä.
– Katainen on puhunut 30 miljardin euron velan ottamisesta. Ja se on valtava määrä.
Hän muistuttaa, että jos vuotuista talouden alijäämää ei kurota ajoissa kiinni, velkaa tulee joka vuosi lisää.
– Mitä aikaisemmin pyritään laaja-alaisesti keskustelemaan näistä asioista, sitä parempi.
Julkisen talouden menomalttiin olisi Niinistön mielestä syytä valmistautua jo nyt, jotta hätäisiä leikkauslistoja ei jouduta tekemään heti nousukauden alettua.
– Silloin kun nousu alkaa, alijäämäisistä budjeteista selviäminen on vaikeaa. Julkisella sektorilla nousun alku tarkoittaa vasta tervehdyttämisen alkua, ja se on aika rassaavaa hommaa.
Kuva: Pekka SipolaKuva: Pekka Sipola