Unkarilaiset ovat jalkapallokansaa. Vaikka maajoukkueen kunnian vuodet Ferenc Puskásin ja kumppaneiden mainetekoineen ovat kaukana menneisyydessä, on laji yhä kansan ylivoimainen suosikki. Siinä, missä Suomen miesten jalkapallomaajoukkue ehti jo raivata tiensä ensi kesän EM-kisoihin, joutuvat unkarilaiset hakemaan vielä paikkaansa jatkokarsinnasta.
Kirjoitin kuusi vuotta sitten tällä palstalla otsikolla ”Unkarin sairas jalkapalloyhteiskunta” siitä, miten futista rakastava pääministeri Viktor Orbán oli kanavoinut valtavia summia muun muassa massiiviseen stadionrakentamiseen. Jalkapallon ja politiikan liitto Unkarissa menee kuitenkin vielä paljon pidemmälle: paitsi, että Orbán on miehittänyt paikallisen jalkapalloliiton ja suurseurojen avainpestit omilla kavereillaan, rahan satsaaminen suosittuun urheiluun voidaan nähdä ”pehmeänä vallankäyttönä”, jolla pääministeri pyrkii vahvistamaan omaa asemaansa.
Orbánin Unkari ei tietenkään ole tässäkään suhteessa ainoa lajissaan. Monet oikeistopopulistiset nykyhallitsijat suhtautuvat intohimoisesti kuningas- ja kuningatarlajiin ja käyttävät sitä politiikkansa välineenä. Esimerkiksi Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on tunnettu lukuisista nimekkäistä futaajatukijoistaan, ja Italian pääministeri Matteo Salvini on hyödyntänyt Italian maajoukkueen huonoa menestystä maahanmuuttajavastaisen politiikkansa vipuvartena.
Orbánin vallanhimoinen futispolitiikka ei pysähdy edes Unkarin nykyisille rajoille. Muinaisen suurvalta-aseman seurauksena monissa Unkarin naapurimaissa on yhä merkittävä unkarilaisvähemmistö, ja saavutettuaan valta-aseman kotimaassaan Orbán onkin siirtynyt kalastelemaan kannatusta ulkomaiden etnisten unkarilaisten keskuudesta. Muun muassa Serbiaan on perustettu unkarilaisrahoitteinen futisakatemia, ja samanlaisia projekteja on käynnissä Sloveniassa ja Romaniassa. Myös muun muassa Orbánin lähipiiriin kuuluva bisnesoligarkki Lőrinc Mészáros on rahoittanut kroatialaista Osijek-seuraa.
Unkari on ennenkin pyrkinyt tavalla tai toisella tukemaan naapurimaidensa unkarilaisvähemmistöjä, mutta monien asiantuntijoiden mukaan ote alueista on Orbánin aikana tiivistynyt. Jalkapallo on vain yksi keino tässä, mutta sen merkitys projektissa on symbolisesti vahva. Orbán totesikin taannoin Guardianille haaveilevansa unkarilaisten jalkapalloakatemioiden verkostosta, joka levittäytyisi Budapestistä aina etelä-Balkanille, Romaniaan ja Ukrainaan – entisen Suur-Unkarin alueille.
Vaikka Unkari ei selviäisikään ensi kesän lopputurnaukseen, ovat kisat silti maalle näytön paikka: yksi kisojen alkulohkoista pelataan Budapestin Puskás Arenalla. Moni futisfani boikotoi edellisiä, Venäjällä järjestettyjä MM-kisoja poliittisista syistä, ja kisoja tarkasteltiin usein Putinin projektina. EM-kisojen levittäytyminen peräti 12 kaupunkiin on loiventanut yksittäisten isäntämaiden kritiikkiä, mutta kiinnostavaa on silti, paljonko ja miten Orbán isännyyttä hyväkseen käyttää. Kisoista karsiutuminen olisi joka tapauksessa pääministerille nolo arvovaltatappio.
Viikon vakiolapulla on FA Cupia, Championshipiä ja Ykkösliigaa, ja monia cupin otteluita voi seurata maksutta VeikkausTV:stä. Cupin otteluista löytyy kiinnostavia eri sarjatasoilla pelaavien joukkueiden mittelöitä. Esimerkiksi kohteen 8 kotijoukkueen, Ykkösliigassa pelaavan Portsmouthin, voi odottaa haastavan tosissaan sarjatasoa ylempänä pelaavan mutta taulukon häntäpäähän jumittuneen Barnsleyn. Varma ykkönen tähän.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 25.1. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1(x), 2, 2(1), 1, 1(x), 1, 1, 2, 1(x), 1(x), 1, 1.
Viikon väite: Jos uskomme kansanedustaja Paavo Arhinmäkeä (ja miksi emme uskoisi), Suomesta tuli kai viime viikon torstaina jalkapalloyhteiskunta. Epäilystä ilmaiseva kai-sana lienee paikallaan, vaikka olihan futisväen totaalinen palkintopöydän putsaaminen Suomen Urheilugaalassa historiallista. Ainakin eteenpäin on menty.