Postin lakossa pakettilajittelijoiden kiistaa sovitellut pitkän linjan ay-ammattilainen ja entinen työministeri Lauri Ihalainen arvioi keskinäisen luottamuksen kulttuurin rapautuneen. Hän näkee taustalla kiky-sopimuksen aiheuttamaa pahaa oloa.
Työmarkkinoilla kipuillaan myös työelämän pirstaloitumisen ja neuvottelujärjestelmän muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta. Työehtosopimuksilla shoppailu lisääntyy.
Työmarkkinoita uhkaavat Postin lakkoa laajemmat lakot. Teollisuusliitto on ilmoittanut joulukuussa tapahtuvasta, noin 35 000:ta työntekijää koskevasta lakosta, jota Rakennusliitto tukee. Keväällä ovat edessä naisvaltaisten alojen vaikeat palkkaneuvottelut.
Lakkoaalto olisi myrkkyä Rinteen hallituksen luottamukselle. On totuttu ajattelemaan, että demarivetoisen hallituksen aikana työmarkkinoilla on rauhallista.
Postin lakko aiheutti ylimääräistä turbulenssia hallitukselle omistajaohjausministeri Sirpa Paateroon (sd.) kohdistuneena epäluottamuksena.
Paateron ylle lankesi epäilys, ettei hän ole puhunut täysin totta tai ettei hän ollut tehtäviensä tasalla. Näiden epäilysten karistaminen on kenelle tahansa poliitikolle vaikea ja haastava paikka.
Postin lakon jälkipyykkiä pestään hallituksessa vielä pitkään. Oppositio ottaa kaiken ilon irti.
Lakko nosti esiin valtion omistajuuden ristiriitaisen aseman kilpailluilla markkinoilla. Oikeistoenemmistöinen eduskunta on avannut useaan otteeseen tietoisesti ja tavoitteellisesti markkinoita Postin kilpailijoille.
Valtio-omistaja on puun ja kuoren välissä. Etenkin poliittinen vastuu Postin toiminnasta lankeaa valtiolle, mutta valtaa käyttää hallitus, joka on vastuussa yhtiön toiminnasta.
Lisäksi Posti ei ole puhdas markkinoilla toimiva valtionyhtiö. Sillä on erityinen yhteiskuntavastuu valtakunnallisen, myös syrjäseuduille ulottuvan, jakelun turvaajana.