Kansainvälinen finanssikriisi heijastuu jo nyt Suomeenkin monin tavoin. Taantuman merkkejä on ilmassa, vaikka useimmat talousasiantuntijat rauhoittelevat tilannetta. Meillä ei ole ainakaan mihinkään paniikkiin syytä, vaikka varovainen ja huolestunutkin kannattaa olla.
Talouskasvu on Suomessakin pysähtymässä. Vaikka se ei tarkoittaisikaan suoranaista taantumaa, niin taloudellinen toimeliaisuus joka tapauksessa vähenee. Yleensä kasvun hidastuminen näkyy ensimmäisenä rakennustuotannossa. Nytkin ennen muuta vapaarahoitteinen rakentaminen on hiljalleen hiipumassa.
Nyt olisikin oikea aika panostaa valtion tukemaan asuntorakentamiseen. Rakentamisen tahdin hidastuminen hillitsee myös hintoja. Nyt olisi kannattavaa rakentaa nimenomaan vuokra-asuntoja. Se tulisi sekä edulliseksi että samalla pitäisi yllä työllisyyttä.
Tarve vuokra-asunnoista varsinkin pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa on huutava. Valtio onkin sopinut aikanaan, että alueelle rakennetaan 12 000–13 000 asuntoa vuosittain. Lukuun sisältyy 3 000 aktiiviväestölle tarkoitettua vuokra-asuntoa. Juuri nyt olisi valtiolla sopiva hetki lunastaa lupauksiansa, vaikka sovittuun määrään ei vapaarahoitteisen tuotannon hiljentyessä olekaan mahdollista päästä.
Hallituksen pitäisi nyt yhdessä alueen kuntien kanssa ryhtyä nopeasti sanoista tekoihin. Rakennusväestä tai urakoitsijoista vuokra-asuntotuotannon käynnistäminen ei nyt ole kiinni. Eri tahoilla on voimavaroja vapaana käytettäväksi. Menettelytapoihin tai byrokratian pykäliinkään hankkeet eivät kaadu. Rakennuttajat muun muassa pystyvät tässä suhdannetilanteessa ARAn tukemina sopimaan rakennusurakoista neuvottelumenettelyllä.
Vuokra-asuntotuotannossa kyse on muustakin kuin rakentamisen voimavaroista. Vuokrataso on varsinkin pääkaupunkiseudulla karannut käsistä. Täytyy olla aika hyvätuloinen vuokralainen, jotta pystyy kustantamaan seinät ympärilleen. Myös asumisoikeusasunnoissa kuukausivastikkeet ovat nousseet monen maksukyvyn rajoille ja jopa sen yli. Työttömyys tai vaikkapa vain normaali eläköityminen voi johtaa pakkomuuttoon asumisoikeusasunnosta.
Pöyristyttävää
Alma-konserniin kuuluva Lapin Kansa näyttää tehneen kyseenalaista historiaa. Lehti erotti päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen, ennen kuin hän ehti edes aloittaa uudessa tehtävässään. Mikäli erottamisen syy on, kuten julkisuuteen on kerrottu, päätoimittajan Lapin Kansaan sopimattomat perhesuhteet, tapaus on pöyristyttävä. Moista ei uskoisi tänä päivänä enää tapahtuvan.
Korhonen tunnetaan taitavana ja ammattinsa hallitsevana journalistina. Perhesuhteet sekä myös puolison mahdollinen poliittinen aktiivisuus taas kuuluvat ihmisen yksityiselämän suojan piiriin eikä niillä ole mitään tekemistä toimituksen johtamisen tai toimittamisen kanssa.
Kuinkahan pimeää keskiaikaa Rovaniemellä oikein mahdetaan elää?